Tarkistettu: 23.03.2023
Yli 16-vuotiaiden rinta- ja lannerangan murtumien hoitolinjat
Anamneesi
Vammamekanismi on terveessä luussa yleensä korkea-energinen(*. Murtuma on yleinen osteoporoottinen murtuma ja voi olla hyvin vähäenerginen.
Jos vammaenergia kasvaa (korkea pudotus ja vauhti, äkillinen pysähdys vauhdista tai massaa on enemmän) on syytä tutkia tarkemmin ja poissulkea mahdolliset liitännäisvammat.
Aiemmat vammat? Merkittävät taustasairaudet? Toimintakyky? Ko-operaatio? Harrastukset? Ammatti?
Status
Inspektio: Ryhti. Ulkoiset vamman merkit.
Palpaatio: Kipualueet keskiviivassa okahaarakkeissa.
Raajastatus: Tunto, motoriikka (lonkan koukistus-, polven ojennus-, nilkan ja isovarpaan koukistus- ja ojennusvoimat), refleksit ja pulssit. Cauda equina (sfinktertonus, virtsaumpi ja perianaalialueen tunto)?
Kuvantaminen
Kuvauspyynnössä mahdollisimman tarkka kuvaus kipualueesta.
- Th- ja ls-rangan murtumissa seisten otettu natiivikuvaus primaaritutkimuksena. Makuukuva vain, jos pystykuva ei onnistu.
- Ankyloituneen (bambu)rangan murtumaepäilyissä TT-kuvaus.
Hoito
Hoito erikoissairaanhoidossa
- Korkeaenerginen vammatausta
- Epäily selkäydinvammasta
Hoito perusterveydenhuollossa
- Pääosa näistä murtumista hoidetaan perusterveydenhuollossa.
- Konsultoidaan esh
- Kuvauksessa on viitettä instabiliteetistä (kahden ja kolmen pilarin murtumat, osteoporoottisissa murtumissa kyfoosi seisten otetussa kuvassa yli 20°, neurologiset oireet)
- Työikäisillä herkästi konsultaatio, jos kyfoosi on yli 10° tai ei mobilisoidu kipulääkkein
- Patologiset murtumat (poislukien osteoporoottiset murtumat)
- Lisäkuvantamiset (TT) esh:n konsultaation perusteella
Hoitosuositus rinta- ja lannerangan murtumiin
- Huomioidaan osteoporoosin mahdollisuus ja ohjataan potilas tarvittaessa jatkoselvittelyihin tai hoidon toteutukseen. Mikäli potilas käyttää nikotiinia, informoidaan sen heikentävän luun paranemista.
- Ekstensiotukiliiviä voi harkita rinta- ja lannerangan junktion murtumien kivun hoitona, jos ko-operoiva potilas kokee tämän hyödylliseksi. Muista myös muiden apuvälineiden harkinta.
- Selän voimallisen kuormittamisen, taivutusten ja ääriasentojen välttäminen 3 kk vammasta
- Kävely kivun sallimissa rajoissa
- Ensimmäinen kontrolli 7–14 vrk kohdalle
- Rtg-kontrolli seisten, esh kons tarvittaessa (jos viitettä instabiliteetistä, neurologisesta pinneoireesta, patologiasta tai vaikeasta kivusta)
- Jos mobilisaatio on hankalaa tai potilas on työikäinen, niin kontrolli joko fysioterapeutille tai lääkärille 4–6 viikon kohdalla. Työikäisille stabiloivat harjoitteet (vartalon isometriset harjoitteet) kivun sallimissa rajoissa fysioterapeutin ohjaamana 4–6 viikon kohdalla.
- Loppukontrolli omalle terveysasemalle 12 vko kohdalle
- Lääkärin kliininen kokonaisarvio ja harkinnan mukaan jatkossa fysioterapeutti
- Röntgenkuva, jos ongelmia paranemisessa
- Tarvittaessa kontrolli omalle terveysasemalle, jos rankaan jää ongelmia.
- Jos kontrollikuvat eivät vaikuta hoitolinjan valintaan, suunnitellut kontrollit eivät ole tarpeen. Esim. jos dementian tai päihdetaustan takia ko-operaatio on huono.
* Korkeaenerginen vamma: Putoaminen yli 2 m, sinkoutuminen ulos autosta, kanssamatkustajan kuolema onnettomuudessa, auton kasaan painuminen yli 40 cm, jalankulkijan tai pyöräilijän sinkoutuminen toisen ajoneuvon töytäisemänä tai jääminen ajoneuvon yliajamaksi, vartalon voimakas puristuminen. Lähde: Ensihoito Länsi-Uusimaa
Tekijät
- Ortopedi Tim Söderlund HUS Tupla, LL Minna Halinen, LL Juho Parkkola, LL Kustaa Lehtonen, LL Marjut Ahlström, SH Marko Laitinen, SH Antti Haataja, FT Riikka Elomaa, TT Sanna Silventoinen
- Moniammatillinen työryhmä: hoitajat, kuntoutus, lääkärit
- Hoitoketjupalautteet: LL Minna Halinen, minna.halinen@hus.fi
- Vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistaminen HUS-alueella -työryhmä