Sepelvaltimotaudin palvelu- ja hoitoketjukuvaus

Kohderyhmä

• Palvelu-/hoitoketju on tarkoitettu potilaan hoitoon osallistuville perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisille.

Yleistä sairaudesta/oireyhtymästä

• Tässä palvelu-/hoitoketjukuvauksessa käsitellään sekä (1) sepelvaltimotautikohtausta että (2) kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää
• Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä on sydämen valtimoiden sairaus, jossa suonen seinämiin kehittyy ateroskleroosia.
• Oireetonta kuvantamisessa todettua tautia kutsutaan sepelvaltimoiden ateroskleroosiksi.
• Kroonisesta sepelvaltimotaudista puhutaan, kun potilas on oireinen, hänelle on aiemmin tehty revaskularisaatiotoimenpide tai hän on sairastanut sepelvaltimotautikohtauksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy

Moniin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa sekä ennaltaehkäisynä että osana jo todetun taudin hoitoa. Tällaisia ovat tupakointi, dyslipidemia, diabetes, hypertensio, liikkumattomuus ja ylipaino (ks. Käypähoitosuositus, riskitekijät)

Näiden riskitekijöiden tunnistaminen on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Riskitekijöihin puuttumisessa on keskeistä potilaan motivaation ja aktiivisen toimijuuden tukeminen. Potilaalla tulee olla aktiivinen rooli, jonka tukeminen on perusterveydenhuollon keskeistä osaamista.

Ammattilainen voi hyödyntää erilaisia materiaaleja potilaan elintapamuutoksen tukemiseen mm. Terveyskylä-Sydänsairauksien talo ja Sydänliitto. Ammattilainen voi ohjata potilasta hyödyntämään muun muassa hänelle soveltuvia Terveveyskylän itsehoito-ohjelmia ja/tai Omaolon valmennuksia.

Ks. enemmän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sekundaaripreventiosta kohdasta Sydänvalmennus ja kuntoutus.

Sepelvaltimotautikohtaus

Sepelvaltimotautikohtaus Käypä hoito -suositukseen

Sepelvaltimotautikohtauspotilas

Sepelvaltimotautikohtauspotilas kuuluu päivystyksellisesti sairaalahoitoon.

Sepelvaltimotautikohtaus jaotellaan kolmeen eri taudinkuvaan: epästabiili angina pectoris (UAP), sydäninfarkti ilman ST-tason nousuja (NSTEMI) ja ST-nousuinfarkti (STEMI).

Sepelvaltimotautikohtauksen hoidon tärkeimmät tavoitteet ovat sekä oireiden että sydänlihasiskemian helpottaminen ja haitallisten sydäntapahtumien (kuolema, sydäninfarkti, uusiutuva iskemia) estäminen. Revaskularisaatio toteutetaan ensisijaisesti PCI:llä, mutta osalla potilaista tarvitaan kiireellistä tai jopa välitöntä sepelvaltimoiden ohitusleikkausta.

Etiologisesti sydäninfarktit luokitellaan viiteen eri alatyyppiin:

• tyyppi 1: sepelvaltimon seinämän ateroomaplakin repeämä tai eroosio ja siihen liittyvä trombin muodostuminen ja spasmi
• tyyppi 2: sydänlihaksen äkillisesti lisääntyneen hapenkulutuksen tai vähentyneen hapensaannin aiheuttama sydänlihasvaurio (aiheuttajana esim. nopea rytmihäiriö, anemia, keuhkopöhö, keuhkokuume tai sepsis)
• tyyppi 3: ennalta diagnosoimattoman sydäninfarktin aiheuttama äkkikuolema
• tyypit 4 ja 5: sepelvaltimoiden PCI-toimenpiteeseen (tyyppi 4) tai ohitusleikkaukseen (tyyppi 5) liittyvä sydänlihasvaurio
• sepelvaltimon dissekaatio ja takotsubo omana ryhmänään.

Kuvan lähde: Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus

Kiireellisyys

Rintakipupotilaasta tulee soittaa hätänumeroon 112 heti, jos potilas saa uutena oireena voimakkaan äkillisen rintakivun, hengenahdistusoireen tai tajunnanmenetyksen.

Hätäkeskus tekee riskinarvion, jonka perusteella valitaan soveltuva ensihoitoyksikkö tai muu ohjeistus. Hätäkeskuksen rooli.

Mikäli potilas hakeutuu perusterveydenhuollon toimipisteeseen tai yksityissektorille, STEMI-epäilyssä soitetaan sekä invasiivikardiologille (050 427 0092, puhelinnumero vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille) että hätänumeroon 112. Arvio ja akuuttihoito tulee aloittaa ennen siirtokuljetusta.

Ensihoidolla on oma ohje rintakipupotilaan arviosta ja alkuhoidosta. Ohje käsittää koko HUS-alueen. Ohjeessa arvioidaan vaaran merkkejä mm. oireen, EKG:n ja hemodynamiikan perusteella. Anamneesi ja potilaan statuslöydökset rekisteröidään. Ensihoitajat hoitavat valtaosan rintakipupotilaista itsenäisesti, mutta konsultoivat ensihoitolääkäriä suuren vaaran potilaasta. Ensihoitolääkäri puolestaan konsultoi invasiivikardiologia STEMI:ssä, hoitoresistentissä globaali-iskemiassa, kardiogeenisessä sokissa sekä silloin, jos potilas on hyvin epästabiili. Käypä hoito -suosituksessa on lukuisia esimerkkejä EKG-löydöksistä myös mm. haarakatkoksen aikana tai tahdistinpotilaalla.

Mikäli rasitusrintakipu tai -hengenahdistus tulee kovemmassa rasituksessa, kuten porraskävelyssä eikä levossa tai normaaliarjessa, tuolloin päivystyksellistä arviota ei tarvita, vaan voidaan seurata kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän diagnostiikan hoitopolkua.

Osa potilaista voidaan hoitaa konservatiivisesti pyrkien hyvään, oireenmukaiseen hoitoon. Näin toimitaan, mikäli potilaan toimintakyky on merkittävästi alentunut ja hänellä on konservatiivista hoitoa puoltavia perussairauksia, kuten merkittävä muistisairaus, elinajanodotetta lyhentävä yleis- tai syöpäsairaus, suuri vuotovaara, vaikea munuaisten vajaatoiminta ilman dialyysihoitoja tai potilas niin toivoo. Hauraus-raihnausoireyhtymä tulee myös tunnistaa konservatiivista hoitolinjaa puoltavana. Tuolloin hoitava lääkäri voi keskustella invasiivikardiologin kanssa, jonka jälkeen hoitava lääkäri keskustelee hoitolinjauksesta potilaan ja/tai omaisten kanssa. Päätös tulee kirjata sairauskertomukseen perusteluineen. Elvyttämättä jättämispäätös (DNR) tehdään tarvittaessa yhteisymmärryksessä potilaan ja/tai omaisten kanssa.

Päivystävien sairaaloiden työnjako

Meilahden sydänasema (24 h)

Kaikki HUS alueen invasiivihoidon piirissä olevat

• STEMI-potilaat, sekä
• potilaat, joilla todetaan hoitoresistentti globaali iskemia, kardiogeeninen sokki tai potilas on elvytetty kammiovärinästä ja hänen arvioidaan vaativan päivystyksellistä koronaariangiografiaa.

Sepelvaltimotautikohtaus(epäily), muu kuin STEMI/edellä mainitut

Muu HUS alue, paitsi Helsinki

Sepelvaltimotautikohtauspotilaat arvioidaan päivystyksellisesti lähimmässä yhteispäivystyksessä (Lohja, Jorvi, Hyvinkää, Peijas, Porvoo).

Helsinkiläiset potilaat

Meilahden yhteispäivystykseen ohjataan omatoiminen sepelvaltimotautikohtaus(epäily), kun on toistuva tai pitkittyvä iskeemiseksi sopiva rintakipu tai iskeemiset EKG-muutokset. Lisäksi Meilahteen ohjataan rintakipupotilas, joka on ohitusleikattu 3 kk sisällä tai on ohitusleikkausjonossa.

Suoraan Meilahden CCU:hun tarjotaan päivystävän ensihoitolääkärin tai ensihoidon kenttäjohtajan toimesta sepelvaltimotautikohtaukset, joilla on selvä iskemiaseurannan tarve, epävakaa verenkierto tai nopeita kammiorytmihäiriöitä.

Muut helsinkiläiset rintakipupotilaat ohjataan pääsääntöisesti piirijaon mukaisesti alueen yhteispäivystyksseen, ellei epäillä muuta Meilahden kriteerit täyttävää vakavaa sairautta (esim. verenkiertoa kuormittava massiivi keuhkoembolia).

STEMI = ST-nousuinfarkti

ST-nousuinfarktin tunnistaminen

Rintakipua, hengenahdistusta, närästystä ja muuta mahdollisesti sydänperäistä oiretta valittavista potilaista tulee aina välittömästi rekisteröidä 15-kytkentäinen EKG. Rekisteröinti tulee uusia, jos oire tai potilaan kliininen tilanne muuttuu. Nopea diagnoosiin pääsy on oleellista, koska hoitotulos on sitä parempi, mitä nopeammin reperfuusiohoitoon päästään.

STEMI-potilas on aina suuren vaaran potilas, jonka hoito tulee aloittaa välittömästi.

HUS-alueella STEMI-potilaiden hoito on keskitetty Meilahden sairaalan Sydänasemalle ja CCU:hun.

STEMI-potilaasta tulee olla välittömästi yhteydessä päivystävään invasiivikardiologiin (050 427 0092). Lisäksi perusterveydenhuollon toimipisteistä STEMI-potilaista soitetaan hätänumeroon 112.

EKG tulee olla nähtävillä joko WebLabista, MerlotMedistä tai muuten sovitusti invasiivikardiologin kanssa.

ST-nousuinfarktin hoito

STEMI-potilaan ensisijainen hoito on primaari PCI (suora pallolaajennus), jos se voidaan tehdä alle 120 minuutin kuluessa ensimmäisestä kontaktista. Mikäli tämä aikaraja ylittyy, voidaan harkita liuotushoitoa. Hoitomuodosta konsultoidaan invasiivikardiologia.

Lääkitys (suora pallolaajennus)

• ASA 250 mg p.o. /i.v. (mikäli ei allergiaa)
• Enoksapariini 30 mg i.v. (ei anneta, jos antikoaguloitu potilas)
• Tikagrelori 180 mg p.o. latausannos

Selvässä STEMI-tilanteessa liuotushoitoa voidaan harkita, jos oireiden alusta on < 2 h, potilas on < 75 v., ei ole keuhkopöhöä, eikä kardiogeenistä sokkia, eikä vasta-aiheita liuotushoidolle. Harvoin HUS-alueella käytetty liuotushoito on kuvattu Käypä hoito -suosituksessa, jossa on taulukoitu liuotushoidon vasta-aiheet .

Valvontahoito

STEMI-potilaan valvontahoito pyritään pitämään lyhyenä ja arvioidaan yksilöllisesti. Valvontahoitoa voi pitkittää mm. sydämen vajaatoiminta ja rytmihäiriöherkkyys. Hoitojakson aikana kaikille potilaille tehdään sydämen ultraäänitutkimus. Potilaan tulee olla rytmin seurannassa (telemetria) yleensä vähintään 24 h.

NSTEMI = Sydäninfarkti ilman ST-nousuja

NSTEMI:n tunnistaminen

Tyypin I, sydäninfarkti ilman ST-nousuja (NSTEMI), on tunnistettava, tai sitä on osattava löydösten perusteella epäillä, sillä taustalla on aterotromboosi, ja yleensä sepelvaltimoplakin repeämä tai eroosio. Nämä potilaat tarvitsevat tehokkaan antitromboottisen lääkityksen sekä koronaariangiografian.

Akuutin sydäninfarktin ilman ST-nousuja diagnoosi voidaan asettaa, kun EKG:ssä ei ole ST-nousuja, mutta todetaan sydänlihasiskemiaan ja/tai akuuttiin sydänlihasvaurioon (kohonnut TnI) sopivat löydökset.

Oireina esiintyy tyypillisesti laaja-alainen puristava rintatuntemus, joka voi säteillä vasempaan käsivarteen, kaulalle ja leukaan sekä selkään lapaluiden väliin. Liitännäisoireina voi ilmetä pahoinvointia, oksentelua, synkopee, hengenahdistusta ja kylmänhikisyyttä.

Sydäninfarktiin ilman ST-nousuja viittavia kliinisiä piirteitä ovat:

1. aiemmin stabiilin angina pectoriksen nopea vaikeutuminen
2. pitkittynyt (> 15–20 min) rintakipu levossa ja
3. uusi nopeasti kehittynyt angina pectoris -oire.

Sydäninfarktin ilman ST-nousuja (NSTEMIN) hoito

STEMI:n hoito on tehokkaan antitromboottisen lääkityksen aloitus ja kiireellinen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Rytmihäiriöriskin vuoksi potilaita on seurattava yksikössä, jossa on telemetriaseurantavalmius. Sydämen UÄ-tutkimus on aiheen kiireellisesti hoitojakson aikana, mutta ei välttämättä päivystyksellisesti, mikäli potilaan kliininen tila tai erotusdiagnostiikka ei muuta edellytä.

Erityisen kiireellistä invasiivista hoitoa (<2 tuntia) tarvitsevat potilaat, joilla todetaan vähintään yksi seuraavista:

1. iskeeminen tilanne jatkuu konservatiivisesta hoidosta huolimatta
2. potilaalla esiintyy henkeä uhkaavia kammioperäisiä rytmihäiriöitä
3. potilaalla esiintyy hemodynaamisia ongelmia
4. EKG:ssä on laaja-alaisen iskemian viite.

Muut potilaat, joiden tilanne stabiloituu konservatiivisella hoidolla, voidaan ajoittaa invasiiviseen hoitoon kiireellisesti (<24–72 h).

NSTEMIN, Sydäninfarkti ilman ST-nousuja, antitromboottinen lääkehoito

1. ASA, aloitetaan välittömästi kaikille 250 mg 1×1 latausannos
2. ASA allergikoille tikagrelori 180 mg 1×1 latausannos
3. Enoksapariini 1 mg/kg 1×2 s.c. maksimiannos 100 mg 1×2, vuotoherkille ja yli 75-vuotiaille 0.75 mg/kg 1×2 s.c.
4. Suun kautta otettavia antikoagulantteja (dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani ja edoksabaani, varfariini) jatketaan tauotta, eikä enoksapariinia anneta lainkaan.
5. ADP-estäjiä (klopidogreeli, prasugreeli ja tikagrelori) ei aloiteta ei-ST-nousuinfarktin hoidossa rutiininomaisesti.

Koronaariangiografian järjestäminen sydäninfarktissa ilman ST-nousuja

Meilahti vastaa päivystystoiminnasta (24 h) sekä Helsingin ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen potilaista. Jorvi vastaa Länsi-Uudenmaan alueen potilaista. Peijas vastaa Vantaan ja Keravan sekä Hyvinkää Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen potilaista.

UAP = Epästabiili angina pectoris

Epästabiili angina pectoris ilmenee joko aiemmin vakaan oireiston nopeana vaikeutumisena, pitkittyneenä leporintakipuna tai uutena angina pectoriksena, joka on ilmaantunut alle kahden viikon aikana. Vastoin kuin STEMI tai NSTEMI, epästabiili angina pectoris -tilanteessa ei voida osoittaa TnI-nousua.

Oleellista on tehokkaan lääkehoidon aloitus ja vaaranarvio. Mikäli ei tule esiin suuren vaaran merkkejä (yllä), UAP-potilaiden lyhyen aikavälin ennuste on hyvä, eikä siihen voida vaikuttaa välittömällä varjoainekuvauksella. Tällöin potilas voidaan lääkitysaloituksen jälkeen kotiuttaa. Invasiivinen arvio voidaan toteuttaa elektiivisesti tarvittaessa lyhyellä viiveellä.

Mikäli rintakipu toistuu lääkittynä levossa tai pienessä rasituksessa tai esiintyy EKG-muutoksia, koronaariangiografia tehdään kuten NSTEMI-potilaalla saman hoitojakson aikana.

Epästabiilin angina pectoriksen antitromboottinen hoito toteutetaan kuten NSTEMI-tilanteessa.

Sepelvaltimotautikohtauspotilaan hoito vuodeosastolla

• Potilaita on seurattava yksikössä, jossa on mahdollisuus telemetriaseurantaan
• Sydämen ultraäänitutkimus tehdään virka-aikaan, mikäli potilaan tilanne ei muuta vaadi
  • Sydämen UÄ-tutkimuksessa rekisteröidään sydämen rakenne ja toiminta. Kirjataan mahdolliset sydäninfarktin jälkeiset liikehäiriöt ja supistusvireys sekä läppien toiminta.
• Huolehditaan Käypä hoito -suosituksen Lääkehoidon jatkaminen mukaisen lääkehoidon toteutumisesta
• Arvioidaan kuntoutustarve
• Tehdään työkykyarvio Sepelvaltimotautikohtauspotilaan ajoterveyden ja työkyvyn arviointi
• Arvioidaan ajoterveys
• Hoidon tavoitteet ja jatkohoito-ohjeet kirjataan selkeästi loppuarvioon (ja mahdollisuuksien mukaan myös rakenteisesti Apottiin)
• Huolehditaan tarvittavien lääkärintodistusten laatimisesta
• Huolehditaan jatkoseurannan järjestämisestä erikoissairaanhoidossa ja/tai avoterveydenhuollossa.

Sepelvaltimotautikohtauspotilaan ohjaus erikoissairaanhoidossa

Potilaan ohjaus toteutuu moniammatillisena yhteistyönä lääkärin, sairaanhoitajan, lähihoitajan, fysioterapeutin, osastofarmaseutin, sydänhoitajan ja tarvittaessa ravitsemusterapeutin avulla ESH:n päivystys-, valvonta- ja vuodeosastoilla sekä poliklinikoilla.

Avain sepelvaltimotaudin tehokkaaseen sekundaaripreventioon on potilaan optimaalinen hoitoon sitoutuminen. Hoitoon sitoutuminen parantaa korkean riskin potilaiden ja sepelvaltimotautia sairastavien ennustetta, vähentää valtimotauteihin liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä vähentää uusien sairaalajaksojen aiheuttamia kustannuksia.

Pyritään tunnistamaan ne erityisessä tarpeessa olevat potilaat, joilla on hoitoon sitoutumista huonontavia tekijöitä, ja jotka tarvitsevat erityistä tukea omahoidossa ja jatkohoidon järjestämisessä (esim. huono terveysosaaminen, huono taloudellinen tilanne, masennus, sosiaalisen tuen puute, motivaation puute, päihteiden käyttö).

Potilaan motivoiva, yksilöllinen omahoidon ohjaus aloitetaan varhaisessa vaiheessa, mahdollisesti hyvinkin lyhyen ESH-hoitojakson aikana Apotin ohjausrunkoa hyödyntäen.

• Toimenpideohjaus ennen ja jälkeen angiografian ja/tai pallolaajennuksen, toimenpiteen jälkihoito-ohjaus Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (Terveyskylä), Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (sydan.fi), video: HUS sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus
• Keskustelua sairaudesta ja sen riskitekijöistä, hoitoon sitoutumiseen ja omahoitoon tukien ja kannustaen. Käypä hoito, Terveyskylä: Sepelvaltimotauti, Sydänsairaudet/omahoito, Sydänliitto: Sepelvaltimotauti, Sydäninfarkti
• Annetaan toimintaohjeet mahdollisen sepelvaltimotautikohtaukseen viittaavien oireiden uusiutumisen varalta
• Yksilöllinen liikunnallinen ohjaus sairaalajakson aikana sekä tarvittaessa ohjaus avoterveydenhuollon fysioterapeutille tai muulle liikunnan ammattilaiselle. Ks. myös Sepelvaltimotautipotilaiden fysioterapia . Terveyskylä: Sydän ja liikunta, Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa, Liikunta sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen, Liikunta sydäninfarktista kuntoutumisen tukena, Sydänliitto: Liikunta sydäninfarktin jälkeen, Sepelvaltimotautia sairastavan liikunta
• Yksilöllinen lääkkeeseen ja sen ottamiseen liittyvä lääkeneuvonta (hoitoon sitoutumisen edistäminen), esim. lääkkeen käyttö (annostus, annostelu, ruokailu), käyttötarkoitus, vasta-aiheet, vaikutukset, haittavaikutukset, yhteisvaikutukset (huomioiden myös itsehoitolääkkeet), säilytys, lääkekorvauksista
• Sydänystävällinen ruokavalio. Lähete/määräys ravitsemusterapiaan tehdään, jos potilas on monisairas, hänellä on (huonossa hoitotasapainossa oleva) diabetes tai munuaisten vajaatoiminta. Potilaat, joilla on sepelvaltimotauti sekä obesiteetti, ohjataan perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutille paikallisten kriteerien mukaan ja/tai tiedustelemaan omalta terveysasemaltaan painonhallintaryhmiä sekä tutustumaan Sydänliiton painonhallinta -sivustoon.
• Yksilöllisen tarpeen mukaan pyydetään sosiaalityöntekijää keskustelemaan potilaan kanssa. Ks. myös Tarvittavat sosiaalipalvelut.
• Tarvittaessa lääkärin lähetteellä psykiatrisen sairaanhoitajan konsultaatio osastohoidon aikana tai potilaan ohjaus perusterveydenhuollon psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Sairaalajakson jälkeen (paikallisen tavan mukaan)

• Etävastaanottoryhmä 2–4 viikkoa akuuttitapahtuman jälkeen: lääkehoito, riskitekijät, liikunta ja ravitsemus. (Jorvi: Länsi-Uusimaa)
• Hoitajan ohjauskäynti/-soitto 2–4 viikkoa akuuttitapahtuman jälkeen (Porvoo: Itä-Uusimaa, Hyvinkää: Keski-Uusimaa ja Peijas: Vantaa-Kerava ensi-infarktipotilaat TK:n sydänhoitajalle)
• HUS Sepelvaltimotautikohtaus digihoitopolulla asioivat potilaat: Digihoitopolun avulla pyritään lisäämään potilaiden tietoa sepelvaltimotaudista ja sen hoidosta sekä sitouttamaan potilaat omahoitoon. Ajasta ja paikasta riippumatonta tiedon jakamista, viestikontakti ESH hoitajaan 1 kk ajan sydäntapahtumasta. Polun kautta toteutetaan ensimmäinen akuutin sepelvaltimotautikohtauksen jälkeinen kontrolli. Digihoitopolun avulla pyritään turvaamaan jatkoseurannan toteutuminen suositusten mukaan avoterveydenhuollossa ja ehkäisemään sepelvaltimotautikohtauksen uusiminen. (kuva 2)

Ks. Lisäksi Tukimateriaalia ammattilaisille .

Potilaan siirtyminen jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon paikallisen tavan mukaan

• Ohjataan potilas soittamaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon kotiutumisen jälkeen. Siellä katsotaan loppuarvioista hoidon tavoitteet, laboratorionäytteet ja muut ohjeet ja sovitaan tavasta, jolla asiakkaan kanssa jatkossa pidetään yhteyttä.
• Viesti avosiirtoportaalin kautta jatkohoidon järjestämiseksi: perusterveydenhuolto poimii potilaan omaan seurantaan. Avosiirtoportaalijärjestelmä käytössä Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon alueilla.
• HUS Sepelvaltimotautikohtaus -digihoitopolun (ks. kuva yllä) asiakas: 4 viikkoa kotiutumisesta verikokeet, vointikysely, kotiverenpaineet, joiden perusteella HUSin hoitaja kirjaa loppuyhteenvedon sairaskertomukseen (ml. hoidon tavoitteet), näkyy Kannassa, tämän jälkeen hoitajan työkoriviesti terveysasemalle (HKI ja VAKE) tai potilas soittaa terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

Jatkohoito sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

• Komplisoitumattoman sydäninfarktin jälkeen seuranta toteutetaan perusterveydenhuollossa.
• Fysioterapeutin tai sairaanhoitajan suorittamaa seurantaa suositellaan 2–4 viikon kohdalla kotiutumisesta suorituskyvyn arvioimiseksi ja lisäohjauksen mahdollistamiseksi. Jos potilas on Digihoitopolulla hänen ensimmäinen kontrollinsa 4 viikon kohdalla toteutuu erikoissairaanhoidossa.
• Jos potilas siirtyy perusterveydenhuollon seurantaan, ensimmäinen kontrolli pyritään järjestämään 1–2 kuukauden kuluttua.
• Sydäninfarktin jälkeinen seuranta toteutetaan kuitenkin erikoissairaanhoidossa, mikäli ejektiofraktio on alentunut < 40 %. Tuolloin ensimmäinen sydäninfarktin jälkeinen lääkärin kontrollivastaanotto ohjelmoidaan 3–4 kuukauden kuluttua kotiutumisesta. Kännillä varmistetaan, että kaikki adekvaatit selvittelyt ovat tehtynä ja lääke-, toimenpide-, sekä laitehoitojen (esim. ICD) tarve arvioitu.
• Mikäli sydämen systolinen funktio on korjaantunut, jatkoseuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon.
• Mikäli vasemman kammion ejektiofraktio on lievästi alentunut (EF>40 %) ja muuten on stabiili tautitilanne, eikä potilaalla ole kliinistä/oireista vajaatoimintaa, siirretään seuranta perusterveydenhuoltoon.
• Mikäli sydäninfarktin jälkeen on sydämen vajaatoiminta, seuranta toteutetaan vajaatoiminnan vaatimalla tavalla.
• Pysyvä jatkoseuranta toteutetaan yksilöllisesti → Kroonisen sepelvaltimotaudin ohje

Jatkohoitoperiaatteet perusterveydenhuollossa

Sydäninfarktin jälkeisen terveyskeskusseurannan tavoitteena on tehokas sekundaaripreventio, joka parantaa potilaan ennustetta.

Seurantakäynneillä on tärkeää tarkastella potilaan vointia, arvioida lääkityksen tarpeellisuutta ja pyrkiä titraamaan lääkeannoksia tarvittaville tasoille. On myös tärkeää tunnistaa mahdollinen masennus sekä arvioida potilaan suoritus-, työ- ja ajokykyä. Koska sepelvaltimotaudin kehittyminen on monimutkainen prosessi, vaaratekijöiden hoidon tulee olla kokonaisvaltaista, ja psykososiaalisiin tekijöihin on kiinnitettävä huomiota.

Ohjauksen painopistettä tulee siirtää pois sairaalasta kohti sen jälkeistä aikaa. Yksilöllinen ja voimavaralähtöinen ohjaus, joka on ajoitettu oikein, on oleellista potilaiden tukemiseksi. Oikea-aikaisuus auttaa kuntoutumisprosessissa ja voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia. On myös tärkeää huomioida naisten ja miesten erilaiset ohjaustarpeet sekä varmistaa, että yksin asuvat henkilöt pysyvät ohjauksen piirissä.

Kontrollissa huomioitavia akuutin sydäntapahtuman jälkeen

• Vointi, oireet
  • Kollapsit/prekollapsit, rytmihäiriöt, rintakivut, vajaatoimintaoireet, suorituskyky, huimaus
  • Mieliala – mahdollinen masennus (PHQ9)
  • Seksuaaliterveys
  • Paluu normaaliin elämään? Työkyky? Tarvittaessa ohjataan työterveyshuoltoon
• Lääkitys
  • Tarkista ESH:n loppuarviosta mikä lääkitys ja mikä kesto
  • Tarkista lääkkeiden käyttö ja reseptit
  • Laboratoriotutkimukset ja EKG
• Ajoterveys
  • Ajokielto loppuarviossa
  • Traficom
• Liikunta
• Riskitekijöiden hoito lääkkeillä, elintapaohjauksella (tupakoinnin lopettaminen), omahoidolla ja sydänkuntoutuksella (ks. Lääkehoito)

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä

Linkki Käypähoito-suositukseen

Ensisijaisesti perusterveydenhuollon vastuulle kroonisen sepelvaltimooireyhtymän diagnostiikassa ja hoidossa kuuluvat: – Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy – Riskitekijöiden hoito (Preventiotavoitteet, Lääkehoito) – Sepelvaltimotaudin epäily, perusselvitykset – Erittäin pienen ja pienen ennakkotodennäköisyyden potilaiden rintakivun ei-sydänperäisten syiden selvittely (Jatkotutkimukset ja lääkityksen aloitus) – Seurannasta huolehtiminen komplisoitumattomassa tilanteessa (Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän seuranta) – Ohitusleikkauksen jatkoseuranta 3 kk ESH-kontrollin jälkeen (Ohitusleikkaus) Erikoissairaanhoidon vastuulle kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän diagnostiikassa ja hoidossa kuuluvat: – Diagnostiset tutkimukset ja diagnoosin varmistaminen – Kajoavan hoidon suunnittelu ja toteutus (Revaskularisaatio) – Niiden potilaiden seuranta, joilla on merkittävä vajaatoiminta tai rytmiongelma tai muu erityinen syy. – Ohitusleikkauksen jälkeinen 3 kk kontrolli erikoissairaanhoidossa. Osalla potilaista seuranta jatkuu erikoissairaanhoidossa tämän jälkeenkin, kuten esim. läppäplastioiden jälkeen. – Konsultointi hoidon ongelmatilanteissa (Aiheet uuteen ESH konsultaatioon) – (Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy)

Sepelvaltimotaudin epäily, selvittely perusterveydenhuollossa

Sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan vaikuttavat kliiniseen arvioon perustuva oireiden laatu, ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys ja liitännäissairaudet.

Anamneesi ja perustutkimukset

• Oireen kartoittaminen
  • Oireen laatu/rintakivun tyyppi (ks. Käypä hoito -suositus, taulukko 2) ja
  • Esiintymistapa (ks. Käypä hoito -suositus, taulukko 3)
  • Liitännäisoireet ja löydökset
    • Kiristyvä rintakipuoire tai rintakipuoireeseen liittyvä kollapsi tai kipu oireeseen liittyvä tuore vajaatoiminta ovat suuren vaaran piirteitä
• Anamnestiset riskitekijät
  • BMI, verenpainetauti, sukurasite, tupakointi, diabetes, hyperkolesterolemia, inflammaatio, reumasairaudet (esim. reuma ja psoriasis), liikkumattomuus, ASO-tauti, munuaisten vajaatoiminta, uniapnea
  • Oireettoman henkilön riskilaskurit kuten FINRISKI-laskuri, soveltuvat hyvin henkilön motivointiin riskitekijöiden hoidossa, mutta eivät oireisen potilaan arvioon
• Kliininen tutkimus: sydämen/keuhkojen auskultaatio, verenpaine, vyötärön ympärys
• Laboratoriotutkimukset: lipidit, paastoglukoosi, HbA1c, PVKT, Krea, (Alat, kilpirauhasarvot)
• EKG
• Thoraxin röntgen (erotusdiagnoosi)
• Kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi (ks. kuva Käypä hoitosuositus, kuva 2)

Jatkotutkimukset ja lääkityksen aloitus

Kliininen diagnoosi ja hoito, ei diagnostisia jatkotutkimuksia

Jos sepelvaltimotauti on tyypillisen oirekuvan perusteella todennäköinen, voidaan diagnoosi tehdä kliinisin perustein, mikäli diagnostisten tutkimusten tulokset eivät vaikuttaisi potilaan hoitoon esimerkiksi, jos revaskularisaatio ei tule kyseeseen liitännäissairauden tai vähäoireisuuden vuoksi. Tällöin perusterveydenhuollosta voidaan aloittaa lääkehoito ja tehdä B-lausunto sepelvaltimotaudin lääkekorvattavuudesta, eikä erikoissairaanhoidon tutkimuksia välttämättä tarvita.

Erotusdiagnostiikka, tarvittaessa ESH-konsultaatio

Kun sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys on erittäin pieni tai pieni, tulee ensisijaisesti selvittää muita syitä. Erotusdiagnostiikka, ks.

ESH-konsultaatio on aiheen, jos

• CCS3-4 tasoinen oire
• potilas on oireen takia työkyvytön/käyttää runsaasti terveydenhuollon palveluita
• edustaa riskiammatteja (lentäjä, ammattiautoilija ja veturinkuljettaja). Huom. Tilapäinen ajokielto ja SVA tutkimukseen asti
• jos lisäselvityksiä tarvitaan lähinnä erotusdiagnostisessa mielessä, ei aloiteta lääkitystä.

Diagnostiset tutkimukset

Kun sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on suurentunut, diagnostiset tutkimukset ovat usein tarpeen

• Rasitus EKG voidaan tehdä perusterveydenhuollossa (alueen oman ohjeen mukaan)
• Muut tutkimukset valitaan pääsääntöisesti kardiologin arvion perusteella. ESH konsultaatio/lähete (lähetekeskus).
• Kun sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on suurentunut, ennustetta parantava lääkitys (statiini ja ASA ellei merkittävää vuotoriskiä), muun lääkityksen optimointi (erityisesti verenpaine) ja tarvittaessa oirelääkitys (nitraatti, beetasalpaaja), tulee aloittaa/tehostaa perusterveydenhuollossa jo ennen diagnostisten tutkimusten tekemistä.

Konsultointi ja lähete erikoissairaanhoitoon

Yhteystiedot konsultointia varten (puhelinnumerot vain terveydenhuollon ammattilaisille)

• Kiireetön konsultaatio/lähete
  • Koko HUS alue: Sähköinen lähete/konsultaatio
• Puhelinkonsultaatiot (vain sosiaali-aja terveydenhuollon ammattilaisille)
  • HUS/Helsinki
    • Konsultaationumero 050 427 0090
    • Epäiltäessä sepelvaltimotautikohtausta, invasiivikardiologi 050 427 0092
  • Vantaa ja Kerava: 050 427 9458
  • Itä-Uusimaa: Porvoon sairaala 040 572 6613
  • Keski-Uusimaa: Hyvinkään sairaala 050 427 5642
  • Länsi-Uusimaa: Jorvin alue 050 428 7853, Lohjan/Raaseporin alue 040 541 8465
  • HUS Diagnostiikkakeskus (ESH-konsultaatioita varten)
    • Sydänradiologian konsulttipuhelin: 040 624 1836
    • Isotooppilääketiede konsultaatiopuhelin, Meilahti: 050 427 0157
    • Kliininen fysiologia kanslia, Meilahti: 040 665 4765
    • Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede kanslia, Jorvi: 040 184 6142
    • Kliininen fysiologia kanslia, Peijas: 09 471 67407
    • Kliininen fysiologia kanslia, Hyvinkää: 019 4587 2758

Lähetteessä tulee käydä ilmi

• oirekuva (oireen luonne, laatu, esiintyminen, kesto, provosoivat tekijät, suorituskyky, toimintakyky ja oireen aiheuttama haitta).
• aikaisempi sydänanamneesi (aiemmat sydäninfarktit sekä revaskularisaatiotoimenpiteet kuten PCI tai CABG),
• muut merkittävät sairaudet
• mahdollinen työkykyongelma, onko sairaslomalla?
• ateroskleroosin vaaratekijät
• potilaan lääkitys
• Peruslaboratorioarvot (ks. Anamneesi ja perustutkimukset )
• lähettävän lääkärin alustava arvio jatkotutkimusten kiireellisyydestä.
• Jos potilaalla on lepotasoisia oireita tai muita suuren vaaran löydöksiä lähete päivystykseen tai kardiologin puhelinkonsultaatio jatkohoidosta.
• On suositeltavaa liittää mukaan rasitus-EKG-rekisteröinti, mikäli sellainen on käytettävissä. Rasitus-EKG:stä tulee mainita maksimikuorma, syke- ja verenpainereaktio, oireiden ilmaantuminen, rasituksen lopetussyy sekä maksimaalinen ST-muutos.

Sepelvaltimotaudin diagnostiset tutkimukset erikoissairaanhoidossa

Kun sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys on erittäin pieni tai pieni, tulee ensisijaisesti selvittää muita syitä, ks. (Liite 1). Ongelmatilanteissa (CCS3-4 tasoinen oire tai jos potilas on oireen takia työkyvytön/paljon palveluja tarvitseva tai edustaa riskiammatteja (lentäjä, ammattiautoilija ja veturinkuljettaja; tilapäinen ajokielto ja SVA tutkimukseen asti)) lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeen.

• Rasitus-EKG on hyvä oireen ja suorituskyvyn arvioimiseksi, mutta väärien positiivisten löydösten mahdollisuus on kohtalaisen suuri ja toisaalta negatiivinen tuloskaan ei aina ole riittävän luotettava (esim. ammattikuljettajat).
• Ensisijainen tutkimus on useimmiten sepelvaltimoiden TT, edellyttäen että odotettavissa on riittävä kuvanlaatu.
• Joissakin tapauksissa esim. viiveiden minimoimiseksi, voidaan harkita myös suoraan sepelvaltimoiden kajoavaa varjoainetutkimusta

Kun ennakkotodennäköisyys on suurentunut, sepelvaltimotaudin diagnostiset tutkimukset (sepelvaltimoiden TT, rasitus-EKG, perfuusiokuvaus tai sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus), ovat usein tarpeen. Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteita on kuvattu kuvassa .

(Ks. Käypä hoito -suositus, Ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikka, kuva 3). HUOM! Kuvan vasen ylälaatikko/Pieni ennakkotodennäköisyys → Tulee ensisijaisesti selvittää muita syitä, diagnostisia jatkotutkimuksia vain harkiten.

Rasitus-EKG

Tarjoaa iskemia-arvion lisäksi informaatiota oireen yhteydestä rasitukseen, potilaan suorituskyvystä (ennustearvio/työkykyarvio), verenpaineen rasitusvasteesta ja sykkeen käyttäytymisestä/mahdollisista rytmihäiriöistä.

Kliininen rasituskoe viittaa suureen vaaraan, jos:

• heikko suorituskyky (< 5 MET)
• rasituksen aikana systolinen verenpaine ei nouse tai laskee
• syvät alaspäin viettävät ST-välin laskut useassa eri kytkennässä ilman lääkitystä tai lääkityksen kanssa syketasolla <120
• tyypillinen rintakipu pienellä kuormituksella
• Kammiotakykardia

Huomioitava että, jos sykkeen nousu on riittämätön, rasituskoe on epädiagnostinen.

Sepelvaltimoiden TT

Sepelvaltimoiden TT-tutkimus on resurssien ja saatavuuden mukaan ensisijainen tutkimusmenetelmä niillä alle 65 (70) -vuotiailla, joilla

• rintakipuoire edellyttää lisäselvittelyjä ja
• ei ole tiedossa olevaa sepelvaltimoiden ateroskleroosia (aiemmat kuvantamiset, myös mm thoraxin, aortan ja vartalon TT) ja
• ei ole muuta merkittävää kuvanlaatua huonontavaa tekijää kuten ylipaino (BMI > 35), eteisvärinä/runsas kammiolisälyöntisyys, huono ko-operaatio (hengitys).

Lähetteen tulisi sisältää riittävät tiedot, mukaan lukien potilaan suostumuksen sädetutkimuksiin, munuaisten toiminta-arvot, sekä voidaanko tutkimuksen yhteydessä käyttää nitroa ja beetasalpaajaa, onko potilas eteisvärinässä, paino ja onko tiedossa jodiallergiaa. Lopullisen tutkimusmenetelmän valinnan tekee lähetteen lukeva kardiologi.

Säderasitus on varsin pieni (0.5–3.5 mSv).

Sepelvaltimoiden tietokonetomografia tutkimuksen tuloksen tulkinta

Natiivikuvasta lasketaan kalsium score-arvo (Agatson score), joka kuvaa kuinka paljon sepelvaltimoissa on kalkkiplakkeja.

• Ca-score 0 ei kalkkia
• Ca-score 1–99 lieviä muutoksia
• Ca-score 100–300 merkittäviä muutoksia
• Ca-score > 300 (400) runsaat muutokset, suuren vaaran löydös
  • kertoo suuresta sepelvaltimotapahtumavaarasta, mutta ei kerro ahtauma-asteesta

Varjoainekuvauksessa arvioidaan ahtauma-aste, plakkien luonne, laajuus ja sijainti.

• Merkittävän ahtauman raja-arvo on ≥ 50–70 %
• Hyvin laaja-alaiset muutokset ja epästabiiliplakki ovat suuren vaaran löydöksiä ahtauma-asteesta riippumatta

Suuren vaaran löydöksiä ovat

• runsas sepelvaltimokalkki (Ca-score > 400 (300))
• hyvin laaja-alaiset muutokset ja epästabiiliplakki
• vasemman sepelvaltimon päärunkoahtauma, LM ≥ 50 %
• 3-suonen tauti ja vähintään yksi päähaara-ahtaumista ≥ 70 %
• 2-suonen tauti, jossa on vasemman eteen laskevan haaran (LAD) ahtauma ja vähintään yksi ahtauma ≥ 70 %
• ahtauttava muutos (≥ 70%) LAD alkuosassa

Jatkotoimet:

1. Ei sepelvaltimotautia
   • Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksessa todettu normaali sepelvaltimoanatomia ennustaa pientä kuoleman- ja valtimotautitapahtuman vaaraa, eikä lisätutkimuksia pääsääntöisesti tarvita.
2. Sepelvaltimoateroskleroosi/ahtauttamaton sepelvaltimotauti
   • Lieviä sepelvaltimoiden ateroskleroottisia muutoksia (ahtauma-aste < 50 %) todetaan tietokonetomografialla usein. Niiden hoito on hyvä ateroskleroosin etenemistä ehkäisevä elämäntapa- ja lääkehoito. Keskeisiä asioita ovat tupakoimattomuus, hyvä verenpainetaudin ja diabeteksen hoito ja potilaan kolesterolilääkitys tulee optimoida.
   • Statiinit parantavat sepelvaltimotautipotilaan ennustetta ja statiini tulisi aloittaa jo, jos todetaan lieviäkin sepelvaltimomuutoksia. Lievässä ateroskleroosissa ASA-lääkityksestä ei sen sijaan ole todettu ennustehyötyä. Merkittävässä ateroskleroosissa ASA hoito voi jatkua mahdolliset vuotoriskit/muu lääkitys huomioiden.
3. Sepelvaltimoateroskleroosi, ahtauma-aste epäselvä
   • Jos sepelvaltimokalkkia on runsaasti (Ca-score ≥ 300–400) sepelvaltimoahtaumien arviointi tietokonetomografialla on vaikeaa ja tarvittaessa tilannetta on arvioitava muilla tutkimuksilla. (perfuusio, kajoava sepelvaltimokuvaus).
4. Ahtauttava sepelvaltimotauti
   • Jos TT:ssa todetaan ahtauttava sepelvaltimotauti ja on suuren vaaran löydöksiä, erikoissairaanhoidossa arvioidaan tarve sepelvaltimoiden kajoavaan varjoainekuvaukseen tai perfuusiotutkimukseen.
   • Jos TT:ssa todetaan ahtauttava sepelvaltimotauti, mutta ei ole suuren vaaran löydöksiä, oireisella potilaalla tulee harkita ennustelääkityksen ja elämäntapahoidon lisäksi anti-iskeemistä lääkehoitoa.
   • Jos lääke- ja elämäntapahoidosta huolimatta potilaalla on haittaavia oireita, arvioidaan tarve sepelvaltimoiden kajoavaan varjoainekuvaukseen (= uusi ESH konsultaatio/lähete).

Perfuusiokuvaukset

Sydänlihasperfuusion gammakuvaus (SPECT tai SPECT/TT)

Sydänlihaksen perfuusion isotooppikuvaus tehdään teknetiumleimatulla radioaktiivisella lääkeaineella, joka kertyy sydänlihakseen verenkierron mukaisesti. Tavallisimmat lääkeaineet ovat 99mTc-tetrofosmiini ja -sestamibi. Ahtauttava sepelvaltimotauti aiheuttaa paikallisen alentuman merkkiainekertymässä verrattuna normaalialueisiin.

• Hyvä tutkimus iäkkäämmille (> 65 v) ja aiemmin ohitusleikatuilla, joilla haetaan iskemianäuttöä ajatellen mahdollisia revaskularisaatiotoimenpiteitä
• Toisen linjan tutkimuksena, kun sepelvaltimokuvantamisessa ei selvää interventiokohdetta ja on rintakipua optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta
• Voidaan tehdä polku ja/tai lääeräsituksena (adenosiini, regadenosoni, dobutamiini). Kofeiini estää adenosiiniin vaikutuksen ja siitä on pidettävä tauko (24 h mieluiten)!
• Voidaan tehdä, vaikka LBBB, tahdistinrytmi, eteisvärinä
• Ennusteellinen merkitys osoitettu
  • Normaalilöydös on yhtä vahva suotuisan ennusteen osoittaja kuin normaali löydös sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa (sydäntapahtuman vuotuinen riski <1 %)
  • Kohtalainen tai laaja (>10 % vasemman kammion massasta) perfuusiopuutos on suuren vaaran löydös
• ST-lasku (>1 mm) lääkeainerasituksessa on hyvin suuren vaaran löydös (coronary steal-ilmiö).
• Iskemian lisäksi voidaan karkeasti arvioida vasemman kammion systolinen funktio. SPECTin aika- ja paikkaresoluutio on kuitenkin huomattavasti ultraääntä huonompi ja monesti aliarvioi ejektiofraktion etenkin pienissä kammioissa.
• Rasitus- (ja lepokuvaus), kuvausten välillä vähintään 3 h tai kuvaukset tehdään eri päivinä. Jos rasituskuvaus on normaali, voi lepokuvauksen jättää tekemättä.
• Tasaisesti alentunut perfuusio ei ole luotettavasti todettavissa, koska suhteellinen perfuusiokuva tarvitsee normaalin referenssialueen toimiakseen (3-suonen tauti, mikrovaskulaaritauti).
• Kohtalainen säderasitus (3–8 mSv). Uusilla laitteilla pienempi.
• Jos kuvaus on tehty SPECT/TT-laitteella (isotooppiosastolla), voi laajan ateroskleroosin todeta karkeasti EKG-tahdistamattomasta TT-kuvasta. Kalsium score ei vielä ole saatavissa HUS-alueen SPECT-perfuusiokuvauksissa.

Sydänperfuusion PET-TT radiovedellä (+ Ca-score tai sepelvaltimot-TT)

Sydänlihaksen perfuusion PET-kuvaus tehdään radioaktiivisella lääkkeellä (radiovesi), jonka jakauma sydänlihaksessa kuvastaa verenvirtauksen määrää. Ahtauttava sepelvaltimotauti aiheuttaa paikallisesti alentuneen sydänlihaksen verenvirtauksen, mikä on tarkasti mitattavissa (absoluuttinen perfuusio, ml/g/min).

• Normaali perfuusio on >2.3 ml/g/min ja perfuusioreservi >2.5
• Perfuusioreservin laskeminen tarvitsee myös lepokuvauksen, joka voidaan tehdä heti rasituskuvauksen jälkeen
• Tutkimuksen yhteydessä voidaan tehdä sekä Ca-score että sepelvaltimot-TT (Sepelvaltimot-TT on kuitenkin radiologian laitetta huonompi).
• Lääeräsitus adenosiini-infuusiolla (polkrasitus ei sovellu)
• Kofeiini estää adenosiinin vaikutuksen ja siitä on pidettävä tauko (24 h)!
• Ennusteellinen merkitys on osoitettu
• Hyvin pieni säderasitus (0.3–1.5 mSv)
• Hinta vastaa kajoavaa angiografiaa.
• Potilaiksi soveltuvat etenkin
  • keskisuuren todennäköisyyden potilaat, joilla halutaan samalla kertaa mitata ateroskleroosikuorma
  • monensuonentautia sairastavat, joilla halutaan kajoamaton iskemianäyte.
  • Voidaan käyttää myös pientensuonten taudin diagnostiikassa
• Vajaatoimintaan sairastavat, arpiset ja hyvin fibroottiset sydänlihakset voivat olla haastavia analysoida, koska heillä perfuusioarvot ovat tavanomaisestikin matalia.
• Lepoperfuusion arvo viabiliteetin arviossa on vasta kokeellisella asteella verrattuna muihin kuvantamismenetelmiin.

Tutkimus voidaan tehdä myös PET/MK-laitteella, jos halutaan samalla kertaa tarkka arvio vasemman kammion toiminnasta (ICD-tarve) ja vasemman kammion jälkitehostuma-arpi.

Hybridikuvaus

Anatomisen kuvan (TT tai MK) ja funktionaalisen kuvan yhdistelmä (perfuusio, aineenvaihdunta).

FDG-PET viabiliteetin arviossa (FDG = radioaktiivinen sokeri)

Elossa oleva sydänlihas käyttää glukoosia, mutta arvesta puuttuu normaali aineenvaihdunta, mikä on todettavissa kuvauksessa.

• Herkin saatavilla oleva tutkimus elossa olevan sydänlihaksen toteamiseksi.
• Glukoosin ottoa normaalin sydänlihakseen tehostetaan syöttämällä hiilihydraattipitoinen ateria ennen merkkiaineen antoa sekä antamalla Olbetam 250 mg × 2 p.o esilääkkeenä. Diabeetikolle annetaan mahdollisuuksien mukaan lyhytvaikutteista insuliinia tehostamaan sokerin kulkeutumista kudoksiin.
• Tutkimuslöydös täytyy korreloida joko perfuusiokuvaukseen tai kajoavaan angiografialöydökseen iskemian ja FDG-kertymän vertaamiseksi.
• Sädeannos vastaa noin vuoden taustasäteilyannosta (4–5 mSv)
• Potilasvalinta:
  • Revaskularisaation ohjaaminen potilailla, joilla halutaan ennalta arvioida funktion palautumisen mahdollisuutta toimenpiteen jälkeen.
  • Huomiona, että Q-aaltojen puute lepo-EKG:ssä on varsin tarkka viaabelin sydänlihaksen osoittaja vajaatoimintapotilaalla.
  • Vaihtoehtoisia tutkimuksia ovat sydämen magneettikuvaus, thallium SPECT tai rasitusultraääni dobutamiinilla.
• Virhelähteenä on ajoittain diabeteksen hyperglykemian vuoksi täpläinen huono merkkiaineen otto sydänlihakseen. Sokeritasot on syytä optimoida ennen kuvausta.
• Tutkimus on mahdollista tehdä sekä PET/TT että PET/MK-laitteella. PET/MK:n etu on kammiofunktion (ICD-tarve), jälkitehostuma-arven ja mahdollisen vasemman kammion trombin arviointi samanaikaisesti.

Sepelvaltimoiden kajoava varjoainetutkimus, aiheet

Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus on tarpeen, kun

• kajoamattomissa tutkimuksissa todetaan viitteet sepelvaltimotaudista ja suuren vaaran löydöksiä
  • Rasitus-EKG:ssa iskemia-löydös pienellä kuormalla.
  • Sepelvaltimoiden TT:ssa suuren vaaran löydös, ks. edellä
  • Perfuusiokuvauksessa laaja korjautuva perfuusiopuutos, ks. edellä.
  • Kiristyvä rintakipuoire tai rintakipuoireeseen liittyvä kollapsi tai kipu oireeseen liittyvä tuore vajaatoiminta ovat myös suuren vaaran piirteitä
• kajoamattomat tutkimukset eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu potilaalle
• lisäselvittelynä, jos sepelvaltimotaudin diagnoosi jää kajoamattomien tutkimusten jälkeen epävarmaksi
• revaskularisaatiotarpeen arvioimiseksi (ks. Revaskularisaatiotarpeen arviointi / Käypä hoito)

Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus ilman edeltäviä kajoamattomia (lisä)testeja voi olla aiheellinen seuraavissa tilanteissa:

• potilaalla on sepelvaltimotaudille tyypillinen, elämää rajoittava rintakipu
• tyypillinen rintakipuoire ilmaantuu kevyessä rasituksessa tai levossa (CCS 3–4), tai se on kehittynyt hyvin nopeasti (ns. crescendo angina pectoris)
• potilaalla on elämää rajoittavia oireita optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta
• sepelvaltimotauti on todettu aiemmin
• tyypilliseen rintakipuun liittyy heikentynyt vasemman kammion systolinen toiminta
• tietyissä riskiammateissa (esim. lentäjät, ammattiautoilijat, veturinkuljettaja), jos sepelvaltimotaudin riskitekijöitä on kaksi tai enemmän
  • ammattikuljettajan sydänoireen selvittelyn tulee tapahtua pikaisesti (usein sairauslomalla, kunnes selvittelyt tehty, Trafi)

Sydämen ultraäänitutkimus

tulee tehdä epäiltäessä kroonista sepelvaltimooireyhtymää, jos

• potilaan oireet ja löydökset viittaavat sydämen vajaatoimintaan, läppävikaan (sivuääni), sairastettuun sydäninfarktiin (Q-aallot) tai johonkin muuhun rakenteelliseen sydänvikaan.
• suunnitellaan kajoavaa hoitoa.

Kroonisen sepelvaltimooireyhtymän hoito

Diagnoosin varmistuttua määritetään hoitotavoitteet, aloitetaan/täydennetään lääkehoito, arvioidaan revaskularisaatiotarve ja ohjeistetaan muu lääkkeetön hoito.

ESH vastaa diagnoosin varmistamisesta, kajoavan hoidon suunnittelusta ja toteuttamisesta ja niiden potilaiden (alku)seurannasta, joilla merkittävä vajaatoiminta tai rytmiongelma tai muu erityinen syy, muuten jatkohoito ja seuranta tapahtuu pääasiassa perusterveydenhuollossa.

ESH arviosta/hoidosta annetaan konsultaatiovastaus/epikriisi, jonka tulisi sisältää diagnoosi ja hoitosuunnitelma (lääkitys, tavoitteet, seuranta).

• Vastaus toimitetaan potilaalle, lähettävälle lääkärille ja jatkohoitopaikkaan
• jos jatkohoito on PTH puolelle, potilas varaa itse ajan avosektorille tai siirto toteutetaan sairaskertomusjärjestelmän mahdollistamalla tavalla (esim. avosiirtoportaali, Sepelvaltimotautikohtaus digihoitopolku, ks. kuva )

Uusi ESH konsultaatio on aiheen, mikäli potilaalla on optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta arkea haittaavia oireita tai ilmaantuu muita suuren vaaran piirteitä.

Preventiotavoitteet

Verenpaine	RR < 130/80 mmHg; iäkkäät yksilöllisesti
Kolesteroli	LDL < 1.4 mmol/l/ 50 % lasku; joskus < 1.0
Sokeri	HbA1c < 53 mmol/mol
Tupakointi	Ei tupakointia
Liikunta	30–60 min/pv useimpina päivinä viikossa
Paino	BMI < 25/ 5 % painon pudotus
DM2 potilailla	SGLT2-estäjä myös, vaikka ei vajaatoimintaa GLP-1 RA erityisesti jos on ylipainoa
Rokotukset	Influenssa- ja pneumokokkirokotukset (resepti), COVID-rokotukset

Lääkehoito

Lääkehoidon kulmakiviä ovat statiinit, ASA ja ACE-estäjät. Osa potilaista tarvitsee myös beetasalpaajan ja muuta peruslääkitystä. Oleellista on, että käytössä on ennustetta parantava hoito ja että lääkehoito titrataan asetettujen tavoitteiden mukaiseksi. Tarvittaessa käytetään lisäksi oirelääkitystä.

Revaskularisaatio

Ks. Revaskularisaatiotarpeen arviointi / Käypä hoito

PCI-hoito kroonisessa sepelvaltimotaudissa

• Mikäli potilas oireilee optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta, voidaan sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen yhteydessä tai myöhemmin elektiivisesti hoitaa merkittäviä ahtaumia pallolaajennuksella ja stentin asennuksella.
• Kroonisessa sepelvaltimotaudissa vähäoireisella tai oireettomalla potilaalla revaskularisaatiohoidolla ei saavuteta ennusteellista hyötyä, kun käytössä on optimaalinen lääkehoito.

Perkutaanisen hoidon jälkeinen seuranta toteutetaan noudatellen kroonisen sepelvaltimotaudin ohjeistusta, mikäli invasiivikardiologi ei ole muuta ohjeistanut.

Ohitusleikkaus

Indikaatiot

• Ohitusleikkauksella potilaan ennustetta voidaan parantaa, mikäli potilaalla on vasemman sepelvaltimon päärungon tai kolmen suonen sepelvaltimotauti etenkin, jos vasemman kammion supistusvoima (EF) on alentunut. Ohitusleikkausta harkitaan myös ensisijaisesti, mikäli potilaalla on monisuonitauti ja liitännäissairautena diabetes.
• Revaskularisaatiomuotoa valitessa merkitystä on potilaan liitännäissairauksilla, toimintakyvyllä ja myös potilaan omalla mielipiteellä. Tarvittaessa hoitomuodon valinnasta järjestetään ns. ”Heart team”-arvio. (Käypä hoito). Ohitusleikkausta puoltaa myös mahdolliset kirurgisesti hoidettavat läppäviat tai nousevan aortan laajentuma, kun taas perkutaanista hoitoa suositaan, mikäli leikkausriski on korkea ja ahtaumat PCI-hoidolle soveltuvia.

Yleistä ohitusleikkauksesta

• Ohitusleikkaus voidaan suorittaa joko elektiivisesti tai tarvittaessa kiireellisesti samalla hoitojaksolla, mikäli kyseessä on sepelvaltimotautikohtauspotilas.
• Leikkausta edeltävä ohjaus (ks. oheismateriaali HUS tulossa sydänleikkaukseen) tapahtuu jonotusaikana, leikkausta edeltävällä käynnillä tai hoitojakson aikana (ks. myös Jatkohoito sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen) sekä Sydänleikkauspotilaan digihoitopolulla (nyt pilottivaiheessa).
• Toipuminen ohitusleikkauksen jälkeen on yksilöllinen, johon vaikuttaa aiempi toimintakyky, perussairaudet sekä toimenpiteen kiireellisyys. Toipumista hidastaa mm. munuaisten ja sydämen vajaatoiminta. Keskimäärin potilas on sairaalahoidossa noin viikon leikkauksesta. Työikäisellä sairasloman pituus on pääsääntöisesti 3 kk.

Seuranta ohitusleikkauksen jälkeen

• Komplisoitumattomissa tilanteissa ohitusleikkauksen jälkeinen 3 kk kontrolli suoritetaan erikoissairaanhoidossa kardiologialla oman alueen yksikössä.
• Kontrollin yhteydessä tarkastetaan sydämen ultraääni ainakin, mikäli vasemman kammion funktio ollut alentunut kotiutumisvaiheessa.
• Jälkitarkastuksessa arvioidaan leikkaustulos ja sydämen toimintakyky, suorituskyky, rintalastan luutuminen ja haavojen parantuminen. Lisäksi arvioidaan sekundaariprevention ja lääkehoidon toteutuminen. Potilas ohjataan tarvittaessa sydänhoitajalle ohjausta varten ja otetaan tarvittaessa kantaa työkykyyn ja ajoterveyteen.
• Ohitusleikatun potilaan jatkoseuranta toteutetaan perusterveydenhuollossa noudatellen kroonista sepelvaltimooireyhtymää sairastavan potilaan ohjeistusta.
• Mikäli ohitusleikkauksen yhteydessä on tehty läppä- tai aorttaleikkaus, ensimmäinen 3 kk seurantakäynti on erikoissairaanhoidossa sairaalahoitojakson loppuarvion ohjeiden mukaisesti. Läppäleikattujen potilaiden seuranta voi jatkua erikoissairaanhoidossa tämän jälkeenkin, kuten tehdään esim. läppäplastioiden jälkeen.

Ks. Sydänleikkausmateriaalit

Sydänvalmennus ja -kuntoutus

• Potilaan aktiivisen toimijuuden tukeminen, vahvuuksien, voimavarojen ja läheisverkostojen tunnistaminen
• Täydellinen tupakoimattomuus ja pyrkiminen nikotiinittomuuteen jokaisessa hoitokontaktissa
• Säännölliseen liikuntaharrastukseen ja arjen liikkumiseen kannustaminen jokaisessa hoitokontaktissa. Ohjaus tarvittaessa liikuntaneuvontaan, liikuntapalveluihin ja/tai fysioterapiaan (ks. myös Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntapolku HKI )
• Painonhallinta, elintapaohjaus sekä tarvittaessa lääkkeellisen tai kirurgisen hoidon harkinta
• Terveyttä edistävä ja sepelvaltimotaudin riskiä pienentävä ruokavalio: henkilökohtainen tai ryhmämuotoinen ravitsemusohjaus; jos potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes tai samanaikaisesti useita ravitsemukseen liittyviä haasteita, ohjaus ravitsemusterapeutille
• Alkoholin ja muiden päihteiden puheeksi otto, riskikäytön tunnistaminen ja tarvittaessa hoitoon ohjaus (AUDIT–alkoholin mini-interventio) jokaisessa hoitokontaktissa
• Suun terveyden itsehoidon tukeminen ja tarvittaessa ohjaus suunterveydenhuoltoon
• Riittävä uni ja palautuminen sekä psykososiaalista hyvinvointia tukevat keinot (mm. luonto, kulttuuri, sosiaalinen kanssakäyminen)
• Henkisen hyvinvoinnin huomioiminen
  • Sydänliitto: Mieliala, Sairastumisesta toipuminen, Masennus, alakuloisuus ja sydänsairaus
  • Mielenterveystalo: Mielenterveystalo, Masennuksen omahoito-ohjelma
• Psykososiaalisen tuen tarpeen arvio:
  • Olka-toiminta, Toivo
  • Sydänliiton vertaistuki
• Töihin paluu: Työ- ja toimintakyvyn arviointi, Työhön paluu ja ammatillinen kuntoutus
• Lisätietoa:
  • Riskitekijöihin vaikuttaminen kattavan sydänvalmennuksen avulla
  • Terveyskylän itsehoito-ohjelmat: Liikkumisen aloittaminen, Painon hallinta, Tupakoinnin lopettaminen, Verenpaine haltuun
  • Kelan sydänkuntoutuskurssi (tarvitaan B-lausunto)
  • Omaolon hyvinvointivalmennukset
  • Sydänliitto tarjoaa tietoa ja tukea sepelvaltimotautiin sairastuneille: Kuntoutus , Sydänliitto Etelä-Suomen alue Sydänpiste, Tapahtumakalenteri Uudenmaan alue, Sydänliitto Etelä-Suomen Alue ry
  • Potilaan hyvinvointialueen / Helsingin hyte-palvelutarjottimen hyödyntäminen
    • esim. KEUSOTE: https://www.keusote.fi/monet-asiat-vaikuttavat-sydanterveyteen-miten-sydansairauksia-voi-ennaltaehkaista/
  • Hyvinvointialueiden seniori-infot

Kroonisen sepelvaltimooireyhtymän seuranta

Diagnoosin jälkeen kroonisen sepelvaltimooireyhtymän hoito ja säännöllinen seuranta jatkuvat loppuelämän ajan myös sairauden oireettomassa vaiheessa. Seurannan avulla pyritään varmistamaan ennusteeseen vaikuttavan lääkehoidon, omahoidon ja asetettujen hoidon tavoitteiden toteutuminen sekä toteamaan mahdolliset hoidon haittavaikutukset.

Potilaalle tulee kirjata yksilöllinen hoito- ja seurantasuunnitelma, jossa määritelty hoidon numeeriset tavoitteet, laboratorio- ja kliinisten kontrollien välit sekä kontrollipaikka(t). Suunnitelma kirjataan ESH konsultaatiovastaukseen/epikriisiin ja täydennetään jatkohoitopaikassa.

Ensimmäinen kontrolli diagnoosin/hoidon aloituksen jälkeen on suositeltavaa järjestää n. 1–2 kk kuluttua lääkityksen ja oireisuuden tarkistamista varten. Jatkokontrollit järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Paikallisen resurssin mukaan osa kontrolleista voi olla hoitajakontrolleja. (Ks. kuva alla)

Määräaikaiskontrollissa arvioidaan:

• Potilaan oireet (CCS- ja NYHA-luokka)
• Verenpaineen kotimittausten tulokset
• Määritellään lipidiarvot, HbA1C ja lääkitykseen liittyvät turvakokeet.
• Samalla tulee selvittää myös potilaan ruokailu-, liikunta- ja tupakointitottumukset ja arvioida psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja voimavaroja (esimerkiksi mahdollista masennusta, ahdistusta ja kuolemanpelkoa).
• Tarvittaessa erikoissairaanhoitoon ohjaaminen/konsultoiminen (ks. konsultointitiedot )

Aiheet uuteen ESH konsultaatioon

• Hoito-ongelma
  • Lääkehoito-ongelma, lääkesivuvaikutukset, anemisoituminen, munuaisten vajaatoiminta tms.
• Potilaalla on optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta arkea haittaavia oireita
  • arvio revaskularisaatiotarpeesta/lisätutkimuksista
  • lääkehoidon lisäoptimointi (antitrombootti kombinaatiohoito, anti-iskeemialääkityksen valinta)
• Epäily aiemmin vakaan sepelvaltimotaudin akutisoitumisesta/suuren vaaran piirteitä
  • oireet aiempaa helpommin, uusi vajaatoiminta, rytmihäiriöt
  • Huomioitava että vakaa tauti voi muuttua oireiseksi sydänkuormituksen kasvaessa esimerkiksi anemian, infektion, rytmihäiriön tai hypertyreoosin yhteydessä.
• Rintakipuoire uusii revaskularisaation jälkeen
  • jos toimenpiteestä < 1–3 kk, herkästi puhelinkonsultaatio/päivystyksellinen arvio
• Rintakipuoire jatkuu revaskularisaation jälkeen
  • PCI:n jälkeen jopa 20–40 %:lla potilaista on edelleen AP oireita
  • tarvittaessa harkitaan lisätutkimuksia/lääkityksen lisäoptimointi
• työkykyongelma

Sepelvaltimotautipotilaiden fysioterapia

Sairaalassa

Sairaalahoidossa olevat sepelvaltimotautipotilaat pyritään ohjaamaan hoitojakson aikana yksilöllisesti. Ohjaus on suullinen ja kirjallinen. Tällä hetkellä jaettavana kirjallisena materiaalina on Sydänliiton opas potilaan diagnoosin mukaisesti. Sydäninfarktipotilaat saavat Liikunta sydäninfarktin jälkeen -oppaan, elektiiviseen pallolaajennukseen tulleet saavat Liikunta pallolaajennuksen jälkeen -oppaan ja sepelvaltimotautipotilaat, joille ei ole tehty toimenpiteitä tai joilla ei ole taustalla akuuttia sydäninfarktia, saavat Liikunta ja sepelvaltimotauti -oppaan (ks. materiaalit ). Potilas ohjataan tutustumaan Sydänliiton sekä Terveyskylän kattaviin sivuihin.

• Potilaan taustatilanne kartoitetaan haastattelemalla. Kohtaaminen ja yksilöllinen ohjaus toteutuu, kun liikunnallinen tausta, omat toiveet ja tavoitteet sekä sairauden tilanne otetaan huomioon.
• Potilaan vointia arvioidaan rasituksen aikana osaston käytävällä eri menetelmin ja tarpeen mukaan portaissa
• Potilasta ohjataan tunnistamaan sopiva rasitustaso esim. Borgin RPE -asteikkoa käyttäen.
• Tehdyn arvion pohjalta potilasta ohjataan ja kannustetaan liikkumaan jo osastojakson aikana
• Ohjauksessa painottuvat omatoimisen liikunnan aloitus hoitojakson jälkeen ja liikkumiseen rohkaiseminen sekä liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen jatkossa.
• Sepelvaltimotautipotilas ohjataan pääsääntöisesti jatko-ohjaukseen perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoidon fysioterapian poliklinikalle. Hänelle annetaan perusterveydenhuollon yhteydenottoon liittyvät ohjeet kirjallisina tai varmistetaan yhdessä potilaan kanssa, että tämä osaa hakeutua jatko-ohjaukseen.

Sydänkirurginen potilas:

• Potilas saa mahdollisuuksien mukaan preoperatiivista kuntoutusohjausta. Preoperatiivista fysioterapiaa varten on tehty sydänpotilaiden video (youtube.com → ”kuntoutuminen sydänleikkauksen jälkeen” ), joka näytetään Leiko-osastolla tai videon linkki on lähetetty etukäteen potilaalle. Sen voi katsoa kotona tms. joko tietokoneelta tai älypuhelimella.
• Sydänleikkauksen jälkeen potilas saa protokollan mukaisen nousujohteisen kuntoutuksen osastolla
• Potilasta tuetaan ja ohjataan omatoimiseen liikkumiseen potilaan vointi ja voimavarat huomioiden.
• Potilas saa kotiutuessaan postoperatiivisen ohjauksen ja hän saa Sydänliiton Liikunta ohitusleikkauksen jälkeen -oppaan.
• Potilaalla on kotiutumisen jälkeen mahdollisuus jättää Meilahden sairaalan fysioterapeutille soittopyyntö tai ohjataan ottamaan yhteyttä perusterveydenhuollon fysioterapiaan

Ohjaus avoterveydenhuoltoon:

Alue	Mihin yhteyttä	Yhteystieto
Helsinki	Fysioterapian keskitetty ajanvaraus	Asiakasnumero arkisin klo 8-15 + takaisinsoitto p. 09 310 67000
Itä-Uusimaa	Fysioterapian ajanvaraus Apuvälinepalvelut	Asiakasnumero: 019 5600 180 Askola, Pukkila, Loviisa: ma-pe takaisinsoittopalvelulla Porvoo: ajanvaraus ma-pe klo 8:30–10. Takaisinsoittopalvelu käytössä soittoajan ulkopuolella. Sipoo: ajanvaraus: ma–pe kello 11.30–12.30. Takaisinsoittopalvelu käytössä soittoajan ulkopuolella. p. 019 5600 181 takaisinsoitolla. Valintapuussa ammattilaisilla oma linja, jonka pyynnöt priorisoidaan.
Keski-Uusimaa	Fysioterapian keskitetty ajanvaraus	Viranomaisnumero p. 019 711 0045 Asiakasnumero arkisin klo 9-14 + takaisin soitto 24/7 p. 019 226 0205
Länsi-Uusimaa	Kuntoutuksen keskitetty ajanvaraus	Espoo Viranomaisnumero: 029 151 3150 Lohja/Vihti/Karkkila Viranomaisnumero: 029 151 3180 Raasepori/Inkoo/Kirkkonummi/Siuntio Viranomaisnumero: 029 151 3170 Kauniaisissa ja Hangossa ei ole virkanumeroita. 23.5.2025 mennessä Kauniainen siirtyy Espoon ajanvaraukseen. Nykyiset numerot ovat: Hanko: Asiakasnumero ajanvaraus: 029 151 6009 Kauniainen (23.5.2025 asti): Asiakasnumero ajanvaraus: 09 505 6381
Vantaa-Kerava	Fysioterapian keskitetty ajanvaraus	Asiakasnumero p. 09 4191 1120 (ma-pe 8-14, pe 8-12) (Loppuarviossa tulee olla suositus fysioterapian tarpeesta)

Avoterveydenhuollossa

Sepelvaltimotautiasiakas perusterveydenhuollon avofysioterapiassa

• Kartoitetaan haastattelemalla asiakkaan sairaalasta saatuja ohjeita ja niiden toteutumista, (onko saadut ohjeet tallessa, onko asiakas tavannut fysioterapeuttia?)
• Selvitetaan haastattelemalla asiakkaan sen hetkistä yksilöllistä tilannetta, toimintakykyä, oireita, kipuja, liikkumista ja aikaisempia liikuntaharrastuksia.
• Keskustellaan asiakkaan kanssa liikunnan positiivisista vaikutuksista ja miksi tulisi liikkua säännöllisesti (arki-, hyöty- ja kestävyysliikunnat) ja miksi tehdä ja mitä hyötyä on lihasvoimaharjoittelusta.
• Voidaan laatia asiakkaalle harjoitteluohjelma
• Ohjataan asiakasta omaan liikuntaharrastukseen palaamisessa ja kotona tehtävään harjoitteluun, tarvittaessa ryhmäharjoitteluun, kannustetaan ja motivoidaan liikkumaan säännöllisesti.
• Ohjauksessa hyödynnetään Sydänliiton materiaaleja

Sydämen ohitusleikattu asiakas perusterveydenhuollon fysioterapiassa

• Voidaan ohjata asiakkaalle arven käsittelyä
• Kerrataan leikkauksen jälkeiset ohjeet: toipuminen, rajoitukset huomioiden rintalasta ja päivittäiset toimet, autolla ajaminen, sairaalasta saatujen liikkeiden tekeminen ja rasitusluvat.
• Tutkitaan tarvittaessa asiakkaan ryhtiä, nivelten liikkuvuuksia, lihasvoimia, mahdollista kipua (olkapää) ja ohjataan sopivia harjoituksia.
• Ohjataan nousujohteinen liikunta ja liikunnan aloittamiseen sopivat liikkeet ja liikunnan kesto, loppuverryttely, palautuminen.
• Ohjataan liikuntaan vaikuttavat ja huomioitavat tekijät
• Ohjataan liikunnan sopiva rasitustaso (Borgin asteikko RPE ja PPPP) ja koska pitää välttää tai keskeyttää liikunta
• Ohjauksessa hyödynnetään Sydänliiton materiaaleja

Ks. Lisäksi Tukimateriaalia ammattilaisille

Tarvittavat sosiaalipalvelut

Tietoa sosiaaliturvasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista HUSin nettisivuilla

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Tukimateriaalia ammattilaisille

Nettisivustoja:

• Terveyskylän sivut :
  • Kuntoutumistalo → kuntoutujalle → sydänsairaudet: Sydän ja liikunta , Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa , Liikunta sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen , Liikunta sydäninfarktista kuntoutumisen tukena
  • Sydänsairaudet.fi → omahoito (tietoa itsehoidon keinoista ruokavalio jne.)
  • Itsehoito-ohjelmat: liikkumisen aloittaminen, tupakoinnin lopettaminen, painohallinta
  • Arvioi ruokavaliosi laatua ruokavalioindexillä
• Sydänliiton sivut
  • Sydänliiton sydänkurssit , tapahtumakalenteri , sepelvaltimotauti , asiakkaan motivointi jne.
• Kelan sydänkuntoutuskurssit : vaatii B-lausunnon

Sydänleikkausmateriaalit

Sydänleikkaukset

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta kuntoutuminen

Liikkuminen sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen

Rintalasta avattu – kuntoutuminen leikkauksen jälkeen

Linkkejä potilasohjeisiin

Kela aikuisten sydänkuntoutuskurssit

Olka-toiminta

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (Terveyskylä)

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (sydan.fi)

Sydänliitto, asiakkaille jaettavat oppaat

Sydänliitto Etelä-Suomi

Sydänliitto, Kuntoutus

Sydänliitto, Ruoka & ravitsemus

Sydänliitto, sepelvaltimotauti

Terveyskylä, Sepelvaltimotauti

Terveyskylä, Sydänsairaudet, Omahoito

Terveyskylä, Sydän ja liikunta

Terveyskylä, Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa

Terveyskylä, Liikunta sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen

Terveyskylä, Liikunta sydäninfarktista kuntoutumisen tukena

Toivo-vertaistukisovellus

Suositukset liittyen liikuntaan

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutussuositus (Duodecim, Terveysportti), hyvä fysioterapiakäytäntö 18.11.2022

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä ja liikunta

2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease

Videoita

Elämä sydäninfarktin jälkeen

Kuntoutuminen sydänleikkauksen jälkeen HUS

Sepelvaltimotautipotilaan liikunta

Tekijät

Nimet aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan:

• Sarita Aho, Länsi-Uudenmaan HVA, sarita.aho@luvn.fi
• Tuuli Field, Helsinki, tuuli.field@hel.fi
• Taru Haapalainen, HUS, taru.haapalainen@hus.fi
• Paula Häkkänen, HUS, paula.hakkanen@hus.fi
• Hannele Härkönen, HUS, hannele.harkonen@hus.fi
• Sirpa Juhela, HUS, sirpa.juhela@hus.fi
• Raija Jurkko, HUS, raija.jurkko@hus.fi
• Kristiina Järvinen, Työryhmän PJ, HUS, kristiina.jarvinen@hus.fi
• Marianna Järvinen, HUS, marianna.jarvinen@hus.fi
• Pasi Karjalainen, HUS, pasi.karjalainen@hus.fi
• Marja-Terttu Karjanmaa, HUS, marja-terttu.karjanmaa@hus.fi
• Onni Ketonen, Vantaan ja Keravan HVA, onni.ketonen@vakehyva.fi
• Tarja Kovasiipi, Keski-Uudenmaan HVA, tarja.kovasiipi@keusote.fi
• Kirsi Kvarnström, HUS, kirsi.kvarnstrom@hus.fi
• Riikka Kyllönen, Vantaan ja Keravan HVA, riikka.kyllonen@vakehyva.fi
• Katri Lagerblom, Helsinki, katri.lagerblom@hel.fi
• Meri-Tuuli Lehmuskallio, HUS, meri-tuuli.lehmuskallio@hus.fi
• Saara Lindström, HUS, saara.lindstrom@hus.fi
• Jenna Lindström, HUS, jenna.m.lindstrom@hus.fi
• Minna Majuri, HUS työterveyshuolto, minna.majuri@hus.fi
• Sakari Mänttäri, HUS, sakari.manttari@hus.fi
• Anders Mickos, HUS, anders.mickos@hus.fi
• Meeri Mustonen, Helsinki, meeri.mustonen@hel.fi
• Pirkko Nevaranta, Helsinki, pirkko.nevaranta@hel.fi
• Pia Nikander, HUS, pia.nikander@hus.fi
• Antti Nykänen, HUS, antti.nykanen@hus.fi
• Päivi Puranen, HUS, paivi.puranen@hus.fi
• Helena Rajala, HUS, helena.rajala@hus.fi
• Jukka Sinikara, HUS, jukka.sinikara@hus.fi
• Marika Smeds, Länsi-Uudenmaan HVA, marika.smeds@luvn.fi
• Virpi Sneck, HUS, virpi.sneck@hus.fi
• Merja Suutarinen, Vantaan ja Keravan HVA, merja.suutarinen@vakehyva.fi
• Ville Thorn, HUS, ville.thorn@hus.fi
• Valtteri Uusitalo, HUS, valtteri.uusitalo@hus.fi
• Minna Vedenjuoksu, HUS, minna.vedenjuoksu@hus.fi
• Tommi Vilpunaho, Itä-Uudenmaan HVA, tommi.vilpunaho@itauusimaa.fi
• Jaana Yli-Juuti, HUS, jaana.yli-juuti@hus.fi