Lasta odottavan, synnyttävän ja vasta synnyttäneen perheen palveluketju Uudellamaalla (Vauvamatkalla)
Kohderyhmä
- Lasta odottava, synnyttävä ja vasta synnyttänyt perhe, raskauden alusta 1 kuukausi synnytyksen jälkeen (jälkitarkastukseen asti).
- Tässä palveluketjussa keskitymme matalan riskin raskauden, synnytyksen ja terveen vastasyntyneen palveluketjuun Uudellamaalla.
- Uudellamaalla neuvolatoiminnasta vastaavat neljä hyvinvointialuetta (Länsi-, Keski- ja Itä-uudenmaan hyvinvointialueet sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue) ja Helsinki.
- Palveluketju on tarkoitettu potilaan hoitoon osallistuville perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon terveydenhuollon ammattilaisille.
Yleistä
- Lasta odottavalle, synnyttävälle ja vasta synnyttäneelle perheelle äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa tarjottavat palvelut mahdollistavat odottajan, sikiön ja koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisen ja edistämisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
- Raskauden seuranta tapahtuu pääsääntöisesti äitiysneuvolassa.
- Neuvolassa tarjotaan raskauden aikana noin 10 tapaamista terveydenhoitajan kanssa ja yhdestä kahteen tapaamista lääkärin kanssa. Synnytyksen jälkitarkastus on neuvolassa noin 5–12 viikkoa synnytyksen jälkeen.
- HUSissa tarjotaan kaikille raskausaikana kaksi vapaaehtoista sikiöseulontaultraäänitutkimusta, (varhais- sekä rakenneultraäänitutkimus) sekä synnytyksen aikainen ja jälkeinen hoito. Lisäksi tarjotaan raskausajan erikoissairaanhoidon palveluita lähetteellä niitä tarvitseville.
- Käyntien määrä voi vaihdella yksilöllisten tarpeiden mukaan neuvolassa ja erikoissairaanhoidossa. Odottaja ja hänen puolisonsa tai muu tukihenkilö ovat tervetulleita kaikille käynneille.
Terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja diagnostiikka perusterveydenhuollossa
- Äitiys- ja lastenneuvolan (neuvolan) terveystarkastuksissa seurataan odottajan/synnyttäneen ja sikiön/vastasyntyneen terveydentilaa sekä koko perheen hyvinvointia sisältäen terveystottumuksiin, turvallisuuden edistämiseen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin liittyvää terveysneuvontaa.
- Terveystarkastuksissa keskustellaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti odottajan ja mahdollisten muiden perheenjäsenten elämäntilanteesta, hyvinvoinnista, voimavaroista ja mieltä askarruttavista asioista sekä tehdään tarvittavat tutkimukset.
- Perheitä tuetaan itsenäiseen tiedonhankintaan, omahoitoon ja tunnistamaan yhteydenottotarpeet neuvolaan tai perusterveydenhuoltoon.
- Neuvola toteuttaa vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan optimaalinen imeväisikäisen ravitsemuksen toteutuminen ja vanhemmuuden sekä kiintymyssuhteen muodostumisen tukeminen. Raskaudenaikainen imetysohjaus on yksi osa vauva- ja perhemyönteisyysohjelmaa.
- Neuvolan tehtävänä on lisäksi tunnistaa raskaudenaikaiset häiriöt ja niiden riskitekijät, sekä tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja ohjata tarvittavan avun piiriin.
- Lääkärintarkastuksessa selvitetään erityisesti odottajan mahdolliset perussairaudet ja lääkitykset sekä muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja/tai synnytykseen.
- Neuvolassa pyritään tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat perheet mahdollisimman pian ja heille on mahdollista varata erityisen tuen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä neuvolaan.
Neuvolaseuranta
- Neuvolatoimintaa ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) NEUKO-tietokanta – Duodecim (terveysportti.fi)
- Alueen neuvolat noudattavat NEUKO-tietokannan kansallisia ohjeistuksia ja suosituksia neuvolakäyntien sisällöstä ja ajankohdasta. Alueittain noudatetaan oman alueen ohjeistusta, jos se poikkeaa NEUKOsta.
- Tarkat neuvolakäynteihin liittyvät ohjeistukset löydät alla olevista linkeistä:
- Käynti toteutetaan pääosin kahdessa osassa (terveydenhoitajakäynti rv 13-16 ja lääkärikäynti rv 16-18)
- Lääkärikäynti on tarveharkintainen osalla Uudenmaan alueista
- Määräaikainen terveystarkastus raskausviikoilla 26-28 (ensisynnyttäjille)
- Määräaikainen terveystarkastus raskausviikoilla 30-32 joko neuvolassa tai Kotikäynnillä raskausviikoilla 30−32
- Osalla alueista lääkärikäynti toteutuu ilman terveydenhoitajakäyntiä
- Odottajalle ei varata loppuraskauden lääkärintarkastusta äitiysneuvolaan, jos käynti toteutuu erikoissairaanhoidon äitiysvastaanotolla. Tällöin terveydenhoitaja tarvittaessa varaa yksilöllisen käynnin terveydenhoitajan vastaanotolle.
- Osalla alueista synnytyksen jälkeinen käynti ja 1–4 viikon ikäisen lapsen määräaikainen tarkastus on yhdistetty yhdeksi käynniksi
Synnytys- ja perhevalmennus
Vauvamatkalla-digihoitopolku
- Kaikille HUS-alueen odottajille avataan Vauvamatkalla-digihoitopolku ensimmäisen seulalähetteen yhteydessä. Kyseessä on synnytyssairaaloiden tuottama sähköinen info- ja ohjausmateriaali.
- Tarjoaa luotettavaa tietoa ja tukea raskauteen, synnytykseen, synnytyksen jälkeiseen aikaan, imetykseen ja vauvan hoitoon sekä mahdollisuuden tutustua synnytyssairaaloiden toimintaan.
- Odottaja pääsee polulle vahvasti tunnistautumalla Omapolku-sovelluksesta tai selaimen kautta Omapolku.
Synnytyssairaaloiden etäsynnytysvalmennukset
- Naistenklinikka sekä Espoon ja Hyvinkään sairaalat järjestävät etäsynnytysvalmennusta, joihin ohjautuminen Vauvamatkalla-digihoitopolun kautta (tai Synnytyssairaalan valinta ja tutustumiskäynnit | HUS). Etäsynnytysvalmennusta ensi- ja uudelleensynnyttäjille.
- Naistenklinikan ja Espoon sairaalan valmennukset yksiosaisia, vetäjinä sairaalan kätilö ja neuvolan terveydenhoitaja (Helsinki, Espoo ja Vantaa)
- Hyvinkään sairaalan valmennus kaksiosainen ja vetäjinä sairaalan kätilöt
Neuvoloiden perhevalmennukset
- Kaikki hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS järjestävät perhe- ja synnytysvalmennusta lähi- tai etätapaamisina, jotka tarjoavat tietoa, tukea ja käytännön neuvoja vanhemmuuteen ja vauva-arkeen.
Neuvola ohjaa synnyttäjää täyttämään Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomake
Sosiaalipalvelut
- Tunnistetaan asiakkaan ja perheen sosiaalihuollon palvelujen mahdollinen tarve: psykososiaalinen tuki / taloudelliset ym. Muut aikuisuuden haasteet, jotka vaikuttavat tulevaan vanhemmuuteen.
- Sosiaalihuollon lapsiperheiden palvelutehtävän palvelut: esim. lapsiperheiden kotipalvelu tai sosiaaliohjauksen tarve
Varhaisen tuen palvelut
- Kasvatus- ja perheneuvola:
- Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on tukea 0–17-vuotiaiden lasten ja nuorten suotuisaa kasvua ja kehitystä vahvistamalla vanhemmuutta, perhesuhteita sekä perheiden voimavaroja ja myönteisiä ihmissuhteita.
- Kasvatus- ja perheneuvonta on palvelua, johon voi hakeutua oma-aloitteisesti tai yhteistyötahon ohjaamana. Asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen, avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen.
- Osalla alueista on mahdollisuus erilliseen vauvaperhetyöskentelyyn.
- Avoimet kohtaamispaikat / ennaltaehkäisevä avoin ryhmätoiminta
- Alueittain erilaisia palveluita, järjestäjinä kaupunki, kunnat, kolmas sektori, järjestöt, leikkipuistot, seurakunnat
- Asiakkaat hakeutuvat itse
Kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut/maahanmuuttopalvelut
- Kotoutumista tukevat palvelut ovat tarkoitettu helpottamaan maahanmuuttajien sopeutumista ja uuden elämän rakentamista Suomessa. Palvelut on suunnattu erityisesti kotoutumisen alkuvaiheeseen.
- Kotoutumista tukevat palvelut sisältävät monenlaista tukea, kuten neuvontaa, ohjausta, sosiaalipalveluja ja käytännön apua. Palvelut on usein suunnattu erityisesti kansainvälistä suojelua saaville henkilöille, mutta niitä voivat hyödyntää myös muut, jotka tarvitsevat tukea kotoutumisessa.
- Ohjautuminen kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden kautta.
Mihin ja miten lähetetään miltäkin alueelta ja yhteystiedot:
- Lapsiperheiden neuvonta ja ohjaus p. 019 226 0401, arkisin ma-to klo 9–15 ja pe sekä arkipyhien aatot klo 9–13, neuvonta.lapsiperheet@keusote.fi (Keusote, ammattilaisille ja asiakkaille)
- KELAn palvelut Raskausaikana | Henkilöasiakkaat | Kela
Tuen tarpeen arviointi
- Lastensuojeluilmoituksen tai ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarve
- Suomessa jokaisella sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen ammattilaisella on velvollisuus tehdä ennakollinen-/ lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ohjeet: Lastensuojeluilmoitus – THL
- Mikäli perheen tilanteesta nousee erityistä huolta, tulee myös harkita lakisääteisen ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemistä missä tahansa raskauden vaiheessa. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ohjeet: Ennakollinen lastensuojeluilmoitus – THL.
- On tärkeää, että odottaja henkilö saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa tuen ja avun. Jos neuvolassa tunnistetaan äidin/perheen tuen tarvetta, keskustellaan odottajan kanssa mahdollisuudesta tehdä yhdessä yhteydenotto sosiaalihuollon viranomaiseen (lapsiperheiden sosiaalipalvelut). Tällöin odottajan tulee antaa yhteydenotolle oma suostumuksensa. On tärkeää, että yhteydenotossa on mukana neuvolan työntekijän yhteystiedot. Jos ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kriteerit eivät täyty, neuvolan työntekijä voi tehdä sosiaalihuoltolain 35 § mukainen yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi aikuissosiaalityöhön. Jos asiakas ei anna suostumustaan yhteydenottoon eikä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kriteerit täyty, mutta asiakkaan tilanteesta on huoli, tulee harkita sosiaalihuoltolain 35§ mukaista ilmoitusta tarkoituksenmukaisten tukitoimien järjestämiseksi. Epäselvissä tilanteissa tulee konsultoida lastensuojelua ja aikuissosiaalityötä.
Synnytyksen jälkeinen sosiaalipalveluiden ketju, synnytyssairaalan näkökulmasta
- Tarpeen arviointi sairaalassa: Tunnistetaan asiakkaan ja perheen sosiaalihuollon palvelujen mahdollinen tarve ja kiireellisyys: psykososiaalinen tuki / taloudelliset / vanhemmuuden haasteet ym. Muut aikuisuuden haasteet, jotka vaikuttavat vanhemmuuteen
- Synnytyssairaalassa voidaan pyytää sairaalan terveyssosiaalityöntekijä mukaan synnyttäjän palveluketjuun. Pyynnön voi esittää henkilökunta tai synnyttävä perhe. Terveyssosiaalityöntekijä voi mm. arvioida ja ohjata sopiviin palveluihin tai esim. käydä psykososiaalista tukikeskustelua, tai tehdä yhteistyötä perheen palveluiden kanssa. Tarvittaessa yhteydenotto sosiaalihuoltoon/lastensuojeluilmoitus.
- Suomessa jokaisella sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen ammattilaisella on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus / yhteydenotto sosiaalihuoltoon, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
- Ohjeet: Lastensuojeluilmoitus – THL
- Muuten samat sosiaalipalvelut kuin raskaana olevalla ennen synnytystä. Yleiset sosiaalipalvelut ja varhaisen tuen palvelut, tarvittaessa erityispalveluiden käynnistys.
- Perheitä ohjataan varaamaan neuvola-aika.
Hoito erikoissairaanhoidossa
- HUSissa tarjotaan kaikille raskausaikana kaksi sikiöseulontaultraäänitutkimusta, (varhais- sekä rakenneultraäänitutkimus) sekä synnytyksen aikainen ja jälkeinen hoito.
- Tietyillä kriteereillä seuranta äitiysvastaanotolla, katso lähettämisohjeet.
Seulontatutkimukset (terveyskyla.fi)
- Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla 10–14 (pyritään ajoittamaan ajankohtaan H12+0- H13+3).
- Rakenneultraääni raskausviikolla 19-21 (pyritään ajoittamaan ajankohtaan H20+0- H21+3).
Erikoissairaanhoidon konsultointi
Aiheet/indikaatiot erikoissairaanhoidon lähetteeseen
- Päivystystilanteessa:
Naistentautien ja synnytysten päivystykseen lähettäminen
Naistentautien päivystys (terveyskyla.fi) < H22
Naistentautipotilas / alkuraskauden potilas tarvitsee hoitoon pääsyyn pääsääntöisesti lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteen.
Ilman lähetettä hoidetaan päivystyksessä mm. seuraavat tilat:
- Alkava tai käynnissä oleva ilmeinen keskenmeno, jossa vuoto on hemodynaamisesti merkittävä.
- Kohdunulkoisenraskauden epäily ja kipu, joka ei voi odottaa aikaa poliklinikalle 1–3vrk päähän
- Postoperatiivinen kuumeilu / tulehdus / verenvuoto (sektion tai toimenpiteen jälkeen)
- Raskaudenaikaiset ongelmat, jos potilas on pyydetty päivystykseen puhelinsoiton perusteella
- Potilas tulee ohjata soittamaan päivystykseen ennen saapumista.
Päivystys raskauden aikana (> H 22) (terveyskyla.fi)
2.3. Päivystyksessä raskauden aikana hoidettavat asiat
- Kiireettömissä tilanteissa lähete erikoissairaanhoitoon:
Lähettämisindikaatiot äitiysneuvolasta äitiyspoliklinikalle (terveyskyla.fi)
- Omat lähettämisohjeet:
Lähetteen ohjaus erikoissairaanhoitoon
- Sikiöseulontatutkimuksiin ohjautuminen lähetteellä: sähköinen lähete neuvolan potilastietojärjestelmästä -> sikiöseulontalähetekeskukseen, jako postinumeron perusteella sairaaloittain (robotti).
- Lähetteessä tieto sähköisestä tai manuaalisesta ajanvarauksesta. Sähköinen: asiakas/potilas varaa itse ajan Maisasta, manuaalinen: kätilö/sihteeri varaa ajan ja lähettää tiedot kirjeitse.
- Muu raskausajan ohjautuminen erikoissairaanhoitoon: sähköinen lähete neuvolasta -> synnytykset lähetekeskukseen, postinumeron perusteella jako sairaaloittain (robotti), lääkäri manuaalisesti lukee lähetteet ja tekee määräyksen, jonka jälkeen ajanvaraus (kätilö/sihteeri), tieto ajanvarauksesta äitiyspoliklinikalle tulee asiakkaalle kirjeitse/Maisa.
- Yhteystiedot: Äitiyspoliklinikat (terveyskyla.fi)
- Ohjautuminen päivystyksellisesti erikoissairaanhoitoon. Sähköinen lähete neuvolasta -> synnytys lähetekeskukseen, kiireellisyysluokalla päivystys. Neuvola ohjaa asiakkaan suoraan päivystykseen tai soittamaan.
- Synnyttämään tullessa synnyttäjä soittaa synnyttäjien puhelinpalveluun puh. 09 471 71500 (ei tarvita lähetettä)
Poikkeukset, joissa ei tarvita lähetettä
- Yliaikaiskäynti: terveydenhoitaja ohjaa asiakasta soittamaan rv 41+0-41+5 ja varaamaan ajan loppuraskauden kontrolliin
Yhteystiedot
- Naistenklinikka ja Espoon/Jorvin sairaalat: Jorvin äitiysvastaanotto arkisin klo 9–15 p. 09 471 83201
- Hyvinkään sairaala: äitiysvastaanoton sihteeriltä, p. 019 458 72269 (takaisinsoitto), jos asiakas itse varaa ajan. Jos ammattihenkilö varaa ajan potilaan puolesta, silloin soitetaan puh. 040 6586 115. Huomio! Numero ainoastaan ammattilaisten käyttöön.
- Porvoon sairaala: äitiysvastaanoton sihteeriltä, p. 019 548 3105 (takaisinsoitto), jos asiakas itse varaa ajan. Jos ammattihenkilö varaa ajan potilaan puolesta, soitetaan p. 050 302 7366. Huomio! Numero ainoastaan ammattilaisten käyttöön.
- Akuuteissa tilanteissa tai päivystysaikaan asiakas voi olla itse suoraan yhteydessä päivystykseen.
Synnytyksenaikainen hoito
- Synnytyksenaikaisen hoidon tavoitteena on turvallinen synnytys ja hyvä synnytyskokemus synnyttäjän ja perheen yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioiden.
- Synnyttämään tullessa sairaalaan ohjautuminen synnyttäjien puhelinpalveluun soittamalla puh. 09 471 71500.
- Ohjeita synnytyssairaalaan hakeutumisesta, tietoa synnytyksen vaiheista sekä synnytyksenaikaisesta hoidosta Synnytys | HUS-nettisivuilta.
- HUS-alueen synnytyssairaaloina toimivat Naistenklinikka, Espoon ja Hyvinkään sairaalat.
- Naistenklinikka: kaikki synnytykset, mukaan lukien hyvin ennenaikaiset synnytykset ja muut riskiraskaudet koko HUS-alueelta
- Espoon sairaala: synnytykset ≥H32+0 alkaen
- BMI-raja 45
- Jos BMI välillä 40–45 ja odottaja haluaa synnyttää Espoon sairaalassa, neuvolasta lähete anestesialääkärin konsultaatioon
- Hyvinkään sairaala: synnytykset ≥H35+0 alkaen
- Kätilö toimii säännöllisessä synnytyksessä hoidosta vastaavana ammattilaisena ja seuraa sikiön ja synnyttäjän vointia. Kätilö konsultoi tarvittaessa synnytys- tai anestesialääkäriä synnytyksen kulkuun tai kivunlievitykseen liittyen.
- Synnyttämään saapuessa pyydetään kaikilta päivystyksellisesti PVK ja sopivuusnäyte (lisäksi veriryhmä, jos sitä ei olla otettu HUSin laboratoriossa), muun muassa veriryhmän vasta-aineiden tai mahdollisen synnytyspuudutusta varten tarvittavan trombosyyttitason tarkistamista varten. B-ryhmän streptokokki (GBS) -näyte otetaan myös synnyttämään tullessa. Tulos on voimassa kaksi viikkoa.
- Synnytyskivunlievitys suunnitellaan yksilöllisesti synnyttäjän toiveiden ja synnytyksen vaiheen mukaan.
- Syntymän jälkeen tarjotaan tukea ja ohjausta vastasyntyneen ihokontaktiin ja ensi-imetykseen.
- Synnytyksen jälkeen seuranta jatkuu perheen toiveista sekä synnyttäneen ja vastasyntyneen voinnista riippuen synnyttäneiden osastolla, Perhepesähotellissa, lastenosastolla (couplet care) tai polikliinisen synnytyksen jälkeen kotona.
Synnytyksen jälkeinen hoito
- Synnytyksen jälkeisen hoidon tavoitteena on tarjota turvallista, yksilöllistä ja laadukasta hoitoa sekä synnyttäneelle että vastasyntyneelle ja koko perheelle. Keskeisiä tavoitteita ovat synnytyksestä toipumisen tukeminen, imetyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen, tarvittavan tiedon ja tuen tarjoaminen vanhemmille sekä mahdollisten komplikaatioiden ennaltaehkäisy ja hoito. Lisäksi hoidolla pyritään luomaan rauhallisen ja kannustavan ympäristö perheen alkutaipaleelle.
- Käytävät ohjaukset ja keskustelut
- Vauvan perushoidot
- Imetys (asento, imuote, nälän merkit, imetyksen turvamerkit, imetyksen tiheys, mistä apua imetyksen ongelmiin)
- Käsinlypsy/pumppaus
- Synnytyskeskustelu synnytyskokemus -VAS
- Synnytyksestä palautuminen ja ehkäisy
- Haavan hoito-ohjaus
- Ensi päivät kotona ja milloin olla yhteydessä neuvolaan/ sairaalaan
- Vastasyntyneen seulonnat:
- TSH
- Kuulo molemmista korvista (OAE)
- VasSeu1 metabolinen seula 2–5 vrk syntymästä (minimissään 36 t)
- Lastenlääkärintarkastus
- Vastaanottotoiminta kotiutumisen jälkeen sairaalassa, kun lapsella on erikoissairaanhoidon seurannan tarve
- Hoitajavastaanotto / kotikätilö vastasyntyneelle (14 vrk ikään asti)
- Hoitajanvastaanotot varattavissa Naistenklinikalta, Espoon/Jorvin, Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon sairaaloista.
- Kotikätilökäynnit Naistenklinikalta ja Espoon sairaalasta (alueina: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi)
- Mikäli paino, bilirubiini, imetysasiat tms. vaativat kontrollin tai lastenlääkäri määrännyt kontrollin (esim. bilirubiiniseuranta, syöttökatetrin kanssa kotiutuvat)
- Hoitajan arvion mukaan perheen tuen tarve/vauvan hoidon ja syöttämisen sujumisen seuranta
- Ensimmäinen neuvolakontrolli yli 7 vrk kuluttua kotiutumisesta
- Lastenlääkärin vastaanotto vastasyntyneelle
- Lastenlääkärin vastaanotot varattavissa Naistenklinikalta, Espoon/Jorvin, Hyvinkään ja Lohjan sairaaloista.
- jos vastasyntynyt tarkastettu alle 20 tunnin iässä
- erityistilanteissa
- Hoitajan soitto perheelle kotiutumisesta seuraavana päivänä, jos kotiutuminen alle 24 tuntia synnytyksestä
- Kuulokontrolli sairaalaan varataan vastasyntyneelle kahden viikon sisällä, jos kuulontutkimuksessa synnytyssairaalassa kuuloa ei läpäistä molemmista korvista. Jos kuuloa ei läpäistä ensimmäisessä kuulokontrollissa, tehdään sairaalasta lähete Kuulokeskukseen.
- Soiton perusteella hoitajan/lääkärin vastaanotto esimerkiksi kireä kielijänne, keltaisuus, syömisongelmat, jotka eivät ratkea neuvolassa
Synnyttäneen ohjaaminen erikoissairaanhoitoon synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen
Ohjaa synnyttänyt soittamaan synnyttäneiden päivystykseen (synnytyksen jälkitarkastukseen asti)
- Hoitoa vaativat sektio- tai episiotomiahaavaongelmat (kuume tai haava on auennut ja/tai voimakkaasti punoittava, kuumottava, turvonnut, erittävä).
- Runsas vuoto, toistuvat isot hyytymät.
- Kohtutulehduksen oireet (voimakas alavatsakipu, pahanhajuinen jälkivuoto ja/tai lämpö yli 38 °C).
- Raskausmyrkytyksen oireet (verenpaineen nousu, voimakas päänsärky, näköhäiriöt, ylävatsakipu, turvotusten merkittävä lisääntyminen). Kaksi viikkoa synnytyksestä, sen jälkeen terveysasemalle.
- Postspinaalipäänsärky (vain pystyasennossa tuntuva ja/tai paheneva päänsärky).
Yhteystiedot synnyttäneiden päivystykseen
- Naistenklinikan päivystys: 09 471 72913
- Espoon sairaalan synnytysyksikkö / päivystys: 09 471 82111
- Hyvinkään sairaala: 019 4587 2900 (takaisinsoittojärjestelmä)
Ohjaa synnyttänyt alueelliseen yleissairaalapäivystykseen (ilman lähetettä, ei synnytyssairaalan päivystys)
- Keuhkoveritulpan oireet (äkisti alkanut tai asteittain paheneva hengenahdistus, johon liittyy usein rintakipua, sydämen sykkeen kiihtyminen, yhtäkkisesti alkanut yskä ja veriset yskökset, huonovointisuus, pyörtyminen, suorituskyvyn heikkeneminen, hikoilu ja kuume).
Hätätilanteissa ota yhteyttä / ohjaa ottamaan yhteyttä 112
- Yleistila romahtanut
- Tajunnantason lasku
- Kuumeeseen liittyen epäily peruselintoimintojen häiriöstä (syke korkea, verenpaine matala, hengitystiheys suurentunut)
- Selkeä sekavuus, akuutti psykoosi ja mania, itsetuhoisuus, väkivaltaisuus
- Erityisen runsas verinen vuoto
Rintatulehdus- ja virtsatieinfektio-oireista sekä laskimotukosepäilyssä yhteys terveysasemalle.
Vastasyntyneen ohjautuminen erikoissairaanhoitoon synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen (HUS Ohjepankkiohje sekä hyvinvointialueiden ja Helsingin ohje):
Mikäli kyseessä on vastasyntyneen henkeä uhkaava tila, esim. reagoimattomuus, hengitysvaikeus, kouristelu, soitto 112.
1. Ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä: Vastasyntyneen tavanomaisissa ongelmissa ensisijaisesti yhteydenotto sille osastolle, josta vastasyntynyt kotiutui. Useimmat vauvat kotiutuvat synnyttäneiden osastolta.
Synnyttäneiden osastojen yhteystiedot:
- Naistenklinikka
- Synnyttäneiden osasto 52: 040 6616916
- Synnyttäneiden osasto 61: 040 6616916
- Perhepesähotelli: 040 6875868
- Espoon/Jorvin sairaala
- N6C ja N6E: 09 4718260
- N6B: 09 47182170
- Hyvinkään sairaala
- synnyttäneiden, vastasyntyneiden ja naistentautipotilaiden takaisinsoittopalvelu 019 45872900
2. Alle 14 vrk iässä ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen yhteydenotto (perhe/terveydenhoitaja) kotiuttaneeseen synnyttäneiden tai lastenosastoon
Jos vastasyntyneellä on
- merkittävää kellastumista
- yli 10 % painonlasku liittyen syömisen ongelmiin
- imetysongelmia eikä asia ole ratkaistavissa neuvolassa
3. Suoraan Uuteen lastensairaalan, Jorvin tai Hyvinkään päivystykseen ohjattavat alle 3 kk ikäiset vauvat ilman lähetettä, jos vauvalla on
- kuumetta >38°C
- vaikeutunut hengitys
- sinistelykohtauksia
- vihreät / veriset oksennukset
- yleisvointi selvästi huonontunut
- tapaturma
4. Jos < 3 kk ikäisellä lapsella on muita oireita, katso Hoidonperusteet.fi-sivustolta ohjeet 0–3 kk ikäisten lasten kiireellisen hoidon ohjauksesta oireiden perusteella
5. Jos vastasyntyneellä on erikoissairaanhoidossa hoitojakso kesken, yhteys hoitavaan yksikköön kyseisen sairauden hoitoon liittyvissä asioissa
Jatkohoitoon ohjaus
- Uudelleen lähettämisen ja konsultoinnin indikaatiot raskausaikana.
- Mahdollinen seuranta/hoito-ohjeistus neuvolaa varten erikoissairaanhoidosta Kanta merkinnän kautta.
Synnytyksen jälkeinen seuranta perusterveydenhuollossa
- Äitiysneuvolan asiakkuus jatkuu noin 2–3 kuukautta synnytyksestä (alueesta riippuen), jonka jälkeen synnyttäneen mahdollisesta hoidosta vastaa alueen muut palvelut.
- Lastenneuvolaseuranta jatkuu kouluikään asti.
- Sairaanhoidollisista palveluista vastaa terveysasema.
Tekijät
Helsingin kaupunki: Monica Lindberg, Maire Rannila, Minna Vihla, Terhi Tuominiemi-Lilja, Ulrika Winqvist (etunimi.sukunimi@hel.fi)
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: Marjo Karppinen, Jenni Weck-Näse, Jessica Lindroos (etunimi.sukunimi@itauusimaa.fi)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue: Niina Planting-Pernu, Minna Kairesalo, Martta Nummi, Sanna Tienvieri, Suvi Kouvo (etunimi.sukunimi@keusote.fi)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Annika Pohto, Tuija Rajala, Kati Tarnanen (etunimi.sukunimi@luvn.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: Emilia Lahtiluoma, Leila Hammarberg, Anni Paaskoski, Tiina Lähteenmäki, Emil Bäckman (etunimi.sukunimi@vake.fi)
HUS: Katja Koskinen, Aydin Tekay, Anniina Palojärvi, Heli Kaira, Jyrki Perttunen, Georg Macharey, Kaisa Harrington, Georg Macharey, Päivi Kuusimurto, Laura Seikku, Riina Jernman, Eija Handolin, Tanja Heinänen, Jenni Väkevä, Vilma Nihti, Johanna Nyyssölä, Sanna Koponen, Veera Linnavirta, Marja Kaijomaa, Tiia Ängeslevä, Annukka Kostiainen, Katja Hokkanen, Marika Hellgren, Sari Mäkelä, Maria Mäkelä ja Jaana Kahilainen (etunimi.sukunimi@hus.fi)
Kirjallisuutta
NEUKO-tietokanta 2021. Neuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työn tukena. Äitiys- ja lastenneuvola.
TerveyskyläPro. Lähettämisohjeet, HUS Naistentaudit ja synnytykset
HUS, Helsingin kaupunki, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue