Tarkistettu: 11.02.2022

Elinsiirtopotilaiden suun ja hampaiden hoito

Hoitoketjun on laatinut ja siitä vastaa HUS Suu- ja leukasairauksien linja

Palveluketjun tavoitteet

Varmistaa kiinteiden elinten siirtoevaluaatioissa olevien ja elinsiirron saaneiden potilaiden turvallinen hammashoito ja vähentää suuperäisiä infektiokomplikaatioita.

Yhtenäistää valtakunnallisesti elinsiirtoevaluaatioissa olevien ja elinsiirron saaneiden potilaiden suun ja hampaiston infektiofokussaneerauksen linjoja.

Yleistä

Suomessa tehdään vuosittain noin 400 elinsiirtoa. Vuonna 2020 munuaisensiirtoja tehtiin 263, maksansiirtoja 75, sydämensiirtoja 22, keuhkonsiirtoja 21, sekä haimansiirtoja 26. Lisäksi Suomessa on tehty ohutsuolen sekä kasvon kudosten siirtoja.

Kaikki aikuisten elinsiirrot tehdään HUSin elinsiirtoklinikassa ja lasten elinsiirrot Uudessa lastensairaalassa. Kokonaisuuteen kuuluen potilaiden suun terveys tutkitaan osana siirron esitutkimuksia HUSissa, HUS-ERVA alueen keskussairaaloissa, tai oman alueen erikoissairaanhoidossa. Hampaiston hoito toteutetaan yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa huomioiden potilaan yleinen terveydentila.

Suuperäinen bakteremia voi aiheuttaa suuperäisen etäinfektiokomplikaation eri elimissä, kuten sydämessä, maksassa, keuhkoissa tai aivoissa. Suun terveydellä on merkittävä yhteys potilaan yleiseen terveydentilaan ja suun infektioilla on todettu yhteys usean kroonisen sairauden ennusteeseen, etenemiseen ja hoitotasapainoon. Potilaan perussairaus sekä lääkitys voivat vaikuttaa suun terveydentilaan.

Elinten vajaatoiminta sekä lääkitys voivat lisätä vuoto- ja infektioriskiä sekä suun kuivumista. Potilaiden suun hoito vaatii esitutkimuksia, harkintaa hoitopaikan suhteen ja vajaatoiminnan asteen mukaan usein mikrobilääkeprofylaksin käyttöä. Huonon suunterveyden haitallinen vaikutus on huomioitava elinten vajaatoiminnalle alttiiden potilaiden hoidossa. Potilaan informointi ja omahoidon ohjaus ovat merkittävässä roolissa ennen elinsiirtoa ja elinsiirron jälkeen. Varhainen hoito mahdollistaa säästävän ja korjaavan hoidon.

Läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon (ESH)

Potilaat, joille suunnitellaan elinsiirtoa.
Elinsiirron saaneet potilaat
- Kaikki hammashoito 6kk ajan siirrosta
- Aina, mikäli potilaalla esiintyy suun limakalvomuutoksia tai lääkityksestä johtuvaa ikenen liikakasvua.
Tarvittaessa voidaan konsultoida HUSin Suu- ja leukasairauksien klinikkaa tai oman alueen erikoissairaanhoitoa.
Maksan ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden suun ja hammashoidon osalta on omat, tarkentavat palveluketjut

Suun tutkimukset ja hoito eri vaiheissa

Elinsiirtoevaluaatiossa olevat potilaat

Infektiofokustutkimus: Kliininen tutkimus, hampaiston panoraamatomografiakuvaus (PTG (lapsilla harkitaan tapauskohtaisesti)), tarvittaessa intraoraalikuvat ja kartiokeilatietokonetomografiatutkimus (KKTT)
- Infektiofokuksiksi tulkittavia löydöksiä ovat pääsääntöisesti: apikaalinen parodontiitti, puhkeamaton/osittain puhjennut hammas, jonka ientaskusta on yhteys suuoteloon (perikoroniitti), jäännösjuuret, karies, kystat, ientulehdus, parodontiitti sekä leukojen ja limakalvojen tulehdukset.
Hoitolinjaus määräytyy elinsiirron aikataulun mukaan. Kaikki infektiofokukset pyritään hoitamaan ennen elinsiirtoa.
- Pienemmät kariesleesiot voidaan joissain tapauksissa hoitaa vasta siirron jälkeen.
- Proteettinen kuntoutus voidaan useimmiten toteuttaa elinsiirron jälkeen.
Säästävään ja korjaavaan hoitoon on usein enää vähän aikaa käytettävänä, joten infektiofokusten eliminoimiseksi voidaan joutua poistamaan hampaita, ellei fokuksia ole aiemmin saatu hoidettua.
- Tietyissä potilasryhmissä, kuten predialyysipotilailla on yleensä hyvin aikaa toteuttaa hammashoitoa.
Potilaiden suun infektioiden hoidossa tulee konsultoida hoitavaa lääkäriä, esimerkiksi maksansiirtoevaluaatiossa olevien potilaiden kohdalla tai muilla potilailla, joilla on merkittävästi alentunut vastustuskyky mm. mahdollisten tukitoimenpiteiden osalta.
Hoito toteutetaan ESH:ssa HUSissa, HUS-ERVA alueen keskussairaaloissa tai potilaan kotipaikkakunnan mukaisessa ESH:n suusairauksien klinikassa, jonne tehdään kiireellinen lähete ja kirjallinen hoitosuunnitelma. Vastaavasti hoito porrastetaan erityisvastuualueilla.

Elinsiirron saaneet

Elinsiirron jälkeen potilaalla on elinikäinen immunosuppressiivinen lääkitys, johon liittyy kohonnut infektio- ja maligniteettiriski. Lisäksi potilaalla voi olla muita lääkkeitä käytössä, jotka altistavat mm. suun kuivumiselle ja limakalvomuutoksille. Potilaat tarvitsevat siten tiheää seurantaa ja ennaltaehkäisevää hoitoa infektioriskien minimoimiseksi ja limakalvomuutosten toteamiseksi varhain.

Kaikkea elektiivistä hammashoitoa tulee välttää 6 kk siirron jälkeen. Tänä aikana välttämätön hammashoito tehdään ESH:ssa.
- Lapsipotilailla, epäselvissä tilanteissa ja sairaalahoitoa vaativissa suuperäisissä infektioissa konsultoidaan hoitavaa lääkäriä ja tarvittaessa infektiolääkäriä mikrobilääkkeiden käytöstä.
Lääkityksestä johtuva ikenen liikakasvu ja kaikki limakalvomuutokset hoidetaan ESH:ssa. Suun limakalvomuutoksista on suosituksena tehdä konsultaatio/lähete erikoissairaanhoitoon.
ESH:n suusairauksien klinikassa laaditaan jatkosuunnitelma suun tutkimuksesta ja hoidosta. Noin 6–12 kk kuluttua siirrosta elinsiirtopotilaita suositellaan hakeutumaan perusterveydenhuollossa hammaslääkärin vastaanotolle suun tutkimusta varten.
- Elinsiirron saaneiden lasten suu ja hampaisto tutkitaan Uudessa lastensairaalassa osana elinsiirtopotilaan vuosikontrollia ja lastenhammaslääkäri koordinoi jatkohoitoa. Hammashoito toteutetaan kotipaikkakunnan yliopistosairaalan suusairauksien yksikössä.
Hammaslääkärin tekemä tutkimus on tarpeen vähintään vuosittain. Hoidossa on tärkeää huomioida suusairauksia ennaltaehkäisevä hoito. Yleisesti ottaen elinsiirtopotilaan hammashoito ei poikkea tavanomaisesta hammashoidosta, kun siirretty elin toimii hyvin.

Mikrobilääkeprofylaksin käyttö

Tutkimustoimenpiteet (mukaan lukien ientaskujen mittaus) eivät pääsääntöisesti edellytä mikrobilääkeprofylaksin käyttöä.
Elinsiirtoevaluaatiossa olevien potilaiden kohdalla kudosinvasiivinen hoito tehdään mikrobilääkeprofylaksia käyttäen, jos potilaan tilaan liittyy lisääntynyt infektioalttius. Tämän arvioimiseksi katso Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suositus.
6–12kk kuluttua elinsiirrosta mikrobilääkeprofylaksia käytetään luuhun kajoavissa toimenpiteissä. Muuten käyttöä harkitaan toimenpiteen laajuuden, keston ja alueen infektioasteen mukaan (esim. laaja-alaisen gingiviitin tai parodontiitin hoito voi edellyttää profylaksia).
Pääsääntöisesti profylaksiksi riittää yksi korkea kerta-annos mikrobilääkettä annettuna 30–90 min ennen toimenpidettä. Kirurgisissa toimenpiteissä tulee harkita lisäksi jatketun profylaksin tarvetta.
Akuuttien infektioiden hoito Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suosituksen mukaan.

Aikuisilla

Kerta-annosprofylaksiin soveltuvat ensisijaisesti amoksisilliini 2 g ja penisilliiniallergisille kefaleksiini 1,5 g (muu kuin anafylaktinen reaktio) tai klindamysiini 600 mg (anafylaktinen reaktio).
Ennen immunosuppression vakiintumista tehtävistä välttämättömistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä suositellaan konsultoimaan infektiolääkäriä, koska profylaksi voi olla tarpeen antaa tavanomaista laajempana tai suonensisäisesti.

Lapsilla

Kerta-annosprofylaksiin soveltuvat ensisijaisesti amoksisilliini 50 mg/kg ja penisilliiniallergisille kefaleksiini 50 mg/kg (muu kuin anafylaktinen reaktio) tai klindamysiini 20 mg/kg (anafylaktinen reaktio).

Lähetteet ja konsultaatiot suusairauksissa

Aikuiset: HUS, Suu- ja leukasairauksien linja, Lähetekeskus, PL 447, 00029 HUS

Lapset: HUS, Uusi lastensairaala, PL 347, 00029 HUS

p. 09-4711

Fax. 09-47188414

Hoitoketjun voimassaolo

Hoitoketju on voimassa 31.12.2022 saakka.

Tekijät

HLL, tohtorikoulutettava Annika Norrman, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
HLL, Erikoistuva hammaslääkäri, tohtorikoulutettava Ilona Arenius, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
HLT, EHL Karita Nylund, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
Dos., EHL, linjajohtaja Hellevi Ruokonen, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
HLT, EHL Aleksi Haapanen, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
LT, EHL, EL Hannamari Välimaa, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
Dos., EHL, EL, os.ylil Johanna Snäll, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
HLL, EHL Heikki Alapulli, ULS, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
HLT, EHL Eija Salmela, ULS, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS
Dos., EL Fredrik Åberg, Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgia, HUS
Dos., EL, ylil Arno Nordin, Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgia, HUS
Dos., EL Marko Lempinen, Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgia, HUS
Dos., EL Fernanda Ortiz, Vatsakeskus, Nefrologia, HUS
Dos., EL Ilkka Helanterä, Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgia, HUS
Dos., EL Timo Jahnukainen, ULS, HUS
Dos., EL, ylil Patrik Lassus, Plastiikkakirurgian klinikka, HUS
HLT, EHL Jaana Helenius-Hietala, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja, HUS

Lähteet:

Aberg F, Helenius-Hietala J, Meurman J, et al. Association between dental infections and the clinical course of chronic liver disease. Hepatol Res. 2014;44(3):349-53. PubMed: 23607641
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Helenius-Hietala J, Aberg F, Meurman JH, et al. Increased infection risk postliver transplant without pretransplant dental treatment. Oral Dis. 2013;19(3):271-8. PubMed: 22882454
Helenius-Hietala J, Ruokonen H, Grönroos L, et al. Oral mucosal health in liver transplant recipients and controls. Liver Transpl. 2014;20(1):72-80. PubMed: 24142471
Norrman A, Nylund K, Ruokonen H, et al. Oral findings and treatment of patients with face transplants in Helsinki. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol. 2021;132(1):44-51. PubMed: 33563570
Nylund KM, Meurman JH, Heikkinen AM, et al. Oral health in patients with renal disease: a longitudinal study from predialysis to kidney transplantation. Clin Oral Investig. 2018;22(1):339-347. PubMed: 28424878
Velan E, Sheller B. Oral health in children with chronic kidney disease. Pediatr Nephrol. 2021;36(10):3067-3075. PubMed: 33528633
Wondimu B, Németh A, Modéer T. Oral health in liver transplant children administered cyclosporin A or tacrolimus. Int J Paediatr Dent. 2001;11(6):424-9. PubMed: 11759102