Tarkistettu: 14.12.2023

Lasten yleisanestesiahammashoidon (yahh) hoitoketju

Palveluketjun tavoitteet

• Varmistaa vaikeaa lapsuusiän hampaiden reikiintymistä sairastavan lapsen karieksen hallintaprosessin- ja korjaavan hammashoidon toteutuminen
• Tarjota potilaille oikea-aikaista ja laadukasta yleisanestesiassa tehtävää lasten hammashoitoa yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa
• Yhtenäistää yleisanestesiassa tehtävän lasten hammashoidon hoitokäytäntöjä ja hoidonporrastusta
• Selkeyttää työnjakoa perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) välillä

Yleistä

Hampaiden reikiintyminen eli hammaskaries on mikrobivälitteinen elintapasairaus, joka aiheuttaa hampaisiin eriasteisia kovakudosvaurioita. Maitohampaiden reikiintyminen on maailmanlaajuisesti yleinen sairaus, noin 48%:lla maailman lapsista arvioidaan olevan reikiä hampaissaan. Saman tutkimuksen mukaan Euroopassa noin 43%:lla lapsista on maitohampaistossa kariesta ajantasaisia lukuja lasten hampaiden reikiintymisestä. Hoitamattomana hammaskaries voi johtaa hammasperäisiin infektioihin, hampaiden menetykseen ja purennan ongelmiin. Huono suun terveys lapsena assosioituu myös muihin terveysongelmiin aikuisena (esim. metabolinen oireyhtymä ja valtimokovettumatauti) . Kudosvaurion laajuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten suun mikrobiomi, ravinto, syömisen tiheys, hampaan rakenne, syljen määrä ja -laatu.

Suurin osa lasten tarvitsemasta korjaavasta hammashoidosta toteutetaan paikallispuudutuksessa, osassa käytetään esilääkitystä lisäapuna. Yleisanestesiaa tarvitaan vain pienellä osalla lapsipotilaita korjaavan hoidon toteuttamiseen. Yleisanestesia mahdollistaa jo syntyneiden kovakudosvaurioiden korjaavan ja/tai kirurgisen hoidon lapsen iästä ja yhteistyötaidoista riippumatta. Korkealaatuinen korjaava hoito yhdessä elintapamuutosten kanssa luo edellytykset hyvälle suun terveydelle lapsen kasvaessa aikuiseksi. Korjaavalla hoidolla voidaan palauttaa tai lieventää hampaiden reikiintymisen aiheuttamia vaurioita, mutta se ei paranna vaurion takana olevaa sairautta.

Vauvan hampaattoman suun pysyvään bakteeristoon ei kuulu hampaiden reikiintymistä aiheuttavia bakteereita, joten jokaisella lapsella on mahdollisuus terveeseen suuhun. Ensimmäisen hampaan puhkeamisen jälkeen päivittäisillä ruokailu- ja suuhygieniatottumuksilla on keskeinen merkitys kasvavan lapsen suun terveydelle. Terveyspalvelujärjestelmä tuottaa perheille tutkimukseen perustuvia, helposti ymmärrettäviä käytännön ohjeita ja toimintatapoja, joita noudattamalla lapsen suu pysyy terveenä. Ensisijainen vastuu lapsen suun terveydestä on aina lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla.

Vanhempien ja huoltajien tueksi saatetaan tarvita myös muita perheille suunnattuja tukipalveluja, joissain tapauksissa myös lastensuojelua. Suomessa jokaisella lapsella on oikeus hyvään suun terveyteen. Hyvän suun terveyden laiminlyönti vanhempien ja huoltajien toimesta on lapsen kaltoinkohtelua.

Pelkopotilaiden korjaava hammashoito voidaan toteuttaa myös yleisanestesiassa. Itse hammashoitopelon hoito on oma erillinen prosessinsa, missä potilaan pelkoa hoidetaan moniammatillisesti.

Suomalaisessa tutkimuksissa havaittuja riskitekijöitä lasten yleisanestesiahammashoidolle ovat maahanmuuttajatausta, sisarusten suuri lukumäärä, aiemmat yleisanestesiahammashoidot ja miessukupuoli.

Esiintyvyys

HUS-alueella alle 16-vuotiaiden lasten yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan. Vuonna 2022 tehtiin yhteensä 1978 lasten yleisanestesiahammashoitoa (yahh). Uudellamaalla asuvista lapsista ja nuorista noin 0,6 %:n hammashoito toteutettiin yleisanestesiassa. Uusia lähetteitä lasten yleisanestesiahammashoitoon tuli vuonna 2022 noin 150 lähetettä kuukaudessa.

Lapsen hammassairauden tai sen riskin tunnistaminen

Varhainen riskitekijöiden tunnistaminen ja niihin oikeilla keinoilla puuttuminen vähentävät merkittävästi tarvetta yleisanestesiassa tapahtuvalle korjaavalle hammashoidolle. Lapsiperheiden vanhempien ja huoltajien informoiminen keinoista, joilla lapsen suu saadaan pysymään terveenä, kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Riittävän tieto- ja taitotason saavuttamiseksi tarvitaan organisaatioiden sisäistä koulutusta lasten suun terveydestä kaikille lasten parissa työskenteleville ammattiryhmille. Perusterveydenhuollossa tulisi olla lasten hammashoitoon erikoistuneita hoitotiimejä (hammaslääkäri, suuhygienisti, hammashoitaja), joiden arvioon ja kokonaishoidon suunnitteluun voisi lapsiperheitä lähettää matalalla kynnyksellä. Jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla alueen lapsiperheiden määrään suhteutetusti riittävästi lasten hammashoidon erikoishammaslääkäreitä.

Läheteindikaatiot

Lapsen tai nuoren korjaava hammashoito tavanomaisin keinoin ei ole onnistunut tai sillä ei ole edellytyksiä onnistua.

Esimerkkejä tilanteeseen johtavista seikoista:

• Alle 4-vuotiaat lapset, joilla on laajasti karioitunut hampaisto
• Toimenpiteen laajuus tai vaativuus suhteessa potilaan ikään edellyttävät yleisanestesiahammashoitoa
• Hampaiden kovakudoksen kehityshäiriöiden laajat korjaavat hoidot (MIH, AI, DD ja DI)
• Vaativat traumahampaiden hoidot
• Vaikea hammashoitopelko
• Kehitysvammaisuus, ja tavanomainen hammashoito ei ole mahdollista esim. yhteistyövaikeuksien vuoksi
• Syrjäytymisriskissä olevat nuoret, joilla on laaja hoidontarve ja hammashoitopelko (esim. paljon päivystyskäyntejä ja kesken jääneitä hoitojaksoja)

Toimenpiteet ennen lähettämistä (PTH:ssa)

• Huolellinen potilaan tutkiminen ja perheen kokonaistilanteen kartoitus
• Karieksen hallintatapojen ohjauskäyntien järjestäminen perheelle
• Arvio perheen voimavaroista ja tarvittaessa sosiaalipuolen avun järjestäminen
• Hyvä lähete
• Kokonaishoidon alustava hoitosuunnitelma

Ensivaiheen tutkimukset ja hoitosuunnitelma (PTH:ssa)

Anamneesi

• Yleissairaudet, lääkitykset, allergiat
• Pituus ja paino
• Aiempi hammashoito
• Oireet hampaistossa ja kipua provosoivat tekijät, kipulääkkeiden tarve
• Tulkin tarve (vanhemman/huoltajan- ja lapsen kielitaito)

Kliininen tutkimus

• Kariologinen status (merkittävimmät löydökset, esim. karioituneiden hampaiden lukumäärä)
• Parodontologinen status, plakkitilanne
• Infektion merkit (turvotus, fistelit)
• Purenta
• Limakalvot

Radiologinen tutkimus

• Hampaiston panoraamatomografiakuva (PTG), jos se lapsen iän tai yhteistyötaitojen puolesta on mahdollista

Konsultaatiot ja lisätutkimukset

• Alustavan hoitosuunnitelman tekeminen ja tarvittavien konsultaatioiden järjestäminen
• Moniresistenttien mikrobien riskinarvio (esim. ESBL- ja MRSA-näytteiden ottaminen ja vastauksista informointi)

Hyvän lähetteen sisältö

• Huolellisesti tehty lähete helpottaa kiireellisyyden ja toimenpideajan arvioimista.
• Huoltajan yhteystiedot
  • Puhelinnumero tarkistettu
• Lähettäjän puhelinnumero (sähköpostiosoite)
• Tieto tulkin tarpeesta ja toivottu kieli
• Tieto hoitokustannusten maksajasta, jos lapsen kotikunta ei ole Suomessa
• Kattava anamneesi aukikirjoitettuna (ei pelkät ICD10-koodit)
  • Yleissairaudet, lääkitykset, allergiat
  • Paino
• Yhteenveto lapsen suun ja hampaiston nykytilasta
  • Oireiden kuvaus
  • Suun ja hampaiston löydökset kuvattuna mahdollisimman tarkasti
  • Hoitotoimenpiteet tähän mennessä
  • Hoitosuunnitelma ja perheen informointi suunnitelmasta
    • Perhettä informoitava esim. teräskruunuista ja mahdollisista hampaiden poistoista (erityisesti maitoinkisiivien ja pysyvien hampaiden osalta)
• Arvio kiireellisyysluokasta, alla esimerkkejä
  • Kiireellisyysluokka I (1–7 vrk): särky, joka ei reagoi adekvaattiin kipulääkitykseen tai akuutti hammasperäinen infektio
  • Kiireellisyysluokka II (8–30 vrk): lapsi on kivuton vain kipulääkityksen aikana
  • Kiireellisyysluokka III (yli 30 vrk): ei oireita tai merkkejä infektiosta
• PTG-kuvauksen järjestäminen ja röntgenkuvien siirtäminen ESH: oon (myös periapikaalikuvat)
  • PTG toivotaan kaikista yli 5-vuotiaista lapsista, jos yhteistyötaidot sallivat kuvauksen
• Yleisanestesiahammashoidon kannalta tärkeiden konsultaatioiden järjestäminen ja konsultaatiovastausten toimittaminen ESH:oon, alla esimerkkejä
  • Ortodontin konsultaatio, mikäli hampaiden poistot ovat todennäköisiä esimerkiksi hammasytimen lähelle ulottuvien kariesleesioiden tai MIH:n takia. Ortodontilta toivotaan kannanottoa purennasta kokonaisuutena ja arviota esimerkiksi vastapurijan poiston tarpeesta pysyvän hampaan poiston yhteydessä.
  • Ortodontin kannanotto tarvittavista muista hampaiden poistoista, jotka purennan kehityksen kannalta olennaisia.
• Tieto siitä, että tehostettu ennaltaehkäisevä hammashoito ja perheen ohjauskäynnit on järjestetty PTH:ssa
  • Perheen sitouttaminen päivittäiseen karieksen hallintaan
• Tieto siitä, että moniresistenttien mikrobien riskinarvio on tehty ja tarpeelliset näytteet otettu
  • Näytteet tarvitaan potilaan tullessa ulkomailta (jos vuoden sisällä sairaalahoito yli 24 h tai lapsi ollut toimenpiteessä ulkomailla (kunnes kahdet seulontanäytteet negatiiviset))
  • Näytevastaukset toimitettava ESH:oon ja perhettä informoitava mahdollisesta kantajuudesta
• Kanta-suostumuksen varmistaminen huoltajalta
• Lupa yleisanestesiahammashoitoon varmistettu huoltajalta

Yleisanestesiahammashoidon (yahh) kulku (ESH)

• Perheen informointi alustavasta hoitosuunnitelmasta
• Suun ja hampaiston kliininen ja röntgenologinen tutkimus
  • BW-kuvat kariesdiagnostiikan tueksi sekä mahdollisesti tarvittavat periapikaalikuvat
• Suun hoitaminen infektiovapaaksi luotettavilla näyttöön perustuvilla hoitoratkaisuilla, joiden ylläpitohoitoon potilaalla / perheellä on realistiset mahdollisuudet
  • Korjaava hammashoito: paikkaukset, pulpotomiat, teräskruunut
  • Hampaiden poistot, mikäli hammasperäinen infektio tai hammas ei ole enää restauroitavissa
  • Ennaltaehkäisevän hammashoidon toimenpiteet: pinnoitukset, fluorilakkaus
• Kasvun ja kehityksen huomioiminen hoitoratkaisuissa
  • Suositaan maitohampaiden säilyttämistä ja korjaamista esim. teräskruunuin ja arvioidaan pysyvien hampaiden poistojen vaikutus kehittyvään purentaan
• Perheen kanssa keskustelu toimenpiteen jälkeen
  • Hoitotoimenpiteiden läpikäynti
  • Jälkihoito-ohjeiden antaminen
  • Tarvittavan kipulääkkeen ja muun tarpeellisen lääkityksen määrääminen
  • Hampaiden omahoidosta keskustelu ja sen tärkeyden painottaminen

Toimenpiteet perusterveydenhuollossa (PTH) yahh:n jälkeen

• ESH hoitoyhteenveto tehdystä yahh:sta hyvinvointialueiden lähetekeskuksien kautta hoitavalle hammaslääkärille
• Jatkoseurannan järjestäminen PTH:ssa (kaikki yahh:ssa hoidetut lapset ovat suuren kariesriskin potilaita)
  • Vastuuhenkilöt kutsujen asetuksessa
  • Kutsut suuhygienistille ja lasten hammashoidon erikoishammaslääkärille / lasten hammashoitoon perehtyneelle hammaslääkärille
• Pyydettyjen konsultaatioiden järjestäminen
• Hammashoitopelon hoitaminen
• Muut tarvittavat tukipalvelut (esim. ravitsemusterapeutti, sosiaalihuollon ammattilaiset)

Yhteenveto

Lasten yleisanestesiahammashoidon toteuttaminen vaatii saumatonta yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden välillä sekä ennen että jälkeen toimenpiteen. Varhainen sairauden tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito näyttöön perustuvilla hoitomenetelmillä (ennaltaehkäisy, pysäytyshoito, korjaava hoito ja terveyden ylläpito) ovat kaikki tärkeitä. Hampaiden reikiintyminen on pohjimmiltaan elintapasairaus, jota hoidetaan päivittäin kotona yksinkertaisilla arjen valinnoilla ja toimilla. Perheet tarvitsevat usein ammattilaisten tukea, apua ja kannustusta. Yleisanestesiahammashoidon jälkeen lapsen suu on infektiovapaa ja perheellä olisi hyvä mahdollisuus elämäntapamuutokseen, jonka avulla lapsen suu pysyisi myös jatkossa terveenä.

Lähetteet

Suu- ja leukakirurgian poliklinikka/ Lähetekeskus

Siltasairaala, Haartmaninkatu 4

PL320, 00029 HUS

Fax: 09 471 88414

Salattu sähköposti: leuka-hammas.lahetekeskus@hus.fi

Hoitoketjun voimassaolo

Hoitoketju on voimassa 31.12.2025 asti.

Tekijät

• Heikki Alapulli, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, HUS, Suu- ja Leukasairaudet, Uusi lastensairaala
• Eerika Brander, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
• Jussi Furuholm, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
• Katja Harja, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
• Johanna Pellinen, suun terveydenhuollon erikoishammaslääkäri, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
• Elisa Ronkainen, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri, Helsingin kaupunki ja HUS, Suu- ja leukasairaudet, Uusi lastensairaala
• Tarja Siltanen, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri, HUS, Suu- ja leukasairaudet, Uusi lastensairaala

Lähteet:

1. Uribe SE, Innes N, Maldupa I. The global prevalence of early childhood caries: A systematic review with meta-analysis using the WHO diagnostic criteria. Int J Paediatr Dent. 2021;31(6):817-830. PubMed: 33735529
2. Pussinen PJ, Paju S, Viikari J, et al. Childhood Oral Infections Associate with Adulthood Metabolic Syndrome: A Longitudinal Cohort Study. J Dent Res. 2020;99(10):1165-1173. PubMed: 32479136
3. Pussinen PJ, Paju S, Koponen J, et al. Association of Childhood Oral Infections With Cardiovascular Risk Factors and Subclinical Atherosclerosis in Adulthood. JAMA Netw Open. 2019;2(4):e192523. PubMed: 31026022
4. Savanheimo N, Vehkalahti MM. Five-year follow-up of children receiving comprehensive dental care under general anesthesia. BMC Oral Health. 2014;14:154. PubMed: 25512015
5. Rajavaara P, Laitala ML, Vähänikkilä H, et al. Survey of family-related factors of children treated under dental general anaesthesia. Eur J Paediatr Dent. 2018;19(2):139-144. PubMed: 29790778
6. Tseveenjav B, Furuholm J, Mulic A, et al. Survival of extensive restorations in primary molars: 15-year practice-based study. Int J Paediatr Dent. 2018;28(2):249-256. PubMed: 29205613
7. European Society of Endodontology (ESE) developed by: Duncan HF, Galler KM, et al. European Society of Endodontology position statement: Management of deep caries and the exposed pulp. Int Endod J. 2019;52(7):923-934. PubMed: 30664240
8. Amend S, Boutsiouki C, Bekes K, et al. Clinical effectiveness of restorative materials for the restoration of carious lesions in pulp treated primary teeth: a systematic review. Eur Arch Paediatr Dent. 2022;23(5):761-776. PubMed: 36056991
9. Amend S, Boutsiouki C, Bekes K, et al. Clinical effectiveness of restorative materials for the restoration of carious primary teeth without pulp therapy: a systematic review. Eur Arch Paediatr Dent. 2022;23(5):727-759. PubMed: 35819627
10. Guo J, Zhang N, Cheng Y. Comparative efficacy of medicaments or techniques for pulpotomy of primary molars: a network meta-analysis. Clin Oral Investig. 2023;27(1):91-104. PubMed: 36580161
11. Karies (hallinta). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 1.12.2023). Käypä hoito -suositus