Tarkistettu: 16.10.2024

Kohonneen verenpaineen palveluketju (aikuiset)

Kohderyhmä

• Palveluketju on tarkoitettu potilaan hoitoon osallistuville perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon terveydenhuollon ammattilaisille.

Yleistä verenpainetaudista

• Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä. Kohonnut verenpaine johtuu suurimmaksi osaksi elämäntavoista, mutta myös perinnöllisillä tekijöillä on vaikutusta. Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tavoitteena on estää siihen liittyviä kohde-elinvaurioita, vähentää ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja -kuolemia ja lisätä terveiden elinvuosien määrää.

Diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa (yksityissektori, työterveyshuolto, terveysasema)

Ks. hoito-ohjeet Käypä hoito -suosituksesta

Verenpaineen mittaus

• Verenpainemittauksen oikeaoppiseen tekniikkaan tulee kiinnittää huomiota.
• Uudelta verenpainepotilaalta verenpaine mitataan toistetusti molemmista olkavarsista mahdollisen puolieron toteamiseksi ja korkeamman paineen puolta käytetään verenpaineen seurannassa.
• Potilaiden kotimittaukset tulee tehdä luotettavilla mittareilla olkavarresta. Rannemittarin käyttöä suositellaan vain, jos oikean kokoisen mansetin käyttö ei olkavarren mallin (lyhyt, paksu) vuoksi ole mahdollista. Verenpaineen kotiseurantalomake
• Ortostaattisen hypotension toteamiseksi verenpaine mitataan iäkkäiltä potilailta ja diabetespotilailta potilaan oltua makuulla 5 minuuttia sekä 1 ja 3 minuutin kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen.

Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset

Ks. Käypä hoito -suositus

• U-kemseula, U-alb/krea, perusverenkuva, plasman kreatiniini + eGFR, kalium, natrium, plasma paastoglukoosi, HbA1C ja lipidit (kolesteroli, HDL, triglyseridit, LDL)
• EKG

Potilaan motivointi

• Elämäntapaohjauksen tulee perustua potilaan elintapojen tuntemiseen. Tavoitteet asetetaan yhdessä potilaan kanssa. Jos elämäntapamuutoksilla ei saada verenpainetta tavoitearvoihin, sovitaan yhdessä potilaan kanssa, milloin ja keneen hän on yhteydessä.
• Kannustetaan kaikkia yli 18-vuotiaita, joilla on kohonnut verenpaine, verenpaineen omaseurantaan. Huomioidaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvat (diabetespotilaat, työikäiset miehet, keskivartalolihavat, raskaana olevat, joilla kohonnut verenpaine)
• Kerrotaan potilaalle, että kohonnut verenpaine ei välttämättä tunnu, mutta voi aiheuttaa seurauksia myöhemmin. Huomioidaan erityisesti nuoret.
• Suositellaan, että potilas perehtyy Kohonneen verenpaineen omahoitopolkuun (Terveyskylä)
• Suositellaan potilaalle ryhmämuotoista ohjausta, jos sellaisia on saatavilla

Lääkehoito

Ks. Käypä hoito -suositus.

• Motivoidaan potilasta lääkehoitoon.

Aiheet erikoissairaanhoidon lähetteeseen tai konsultaatioon

Päivystystilanne

Verenpainetaudin hätätilanne, jos syst. RR > 200 mmHg tai diast RR > 13 0mmHg JA potilaalla on oireita tai löydöksiä (aivo-oireet, viitteet sydänlihasiskemiasta tai sydämen vajaatoiminnasta, retinaverenvuodot, aortan dissekoituminen, munuaisten nopeasti paheneva vajaatoiminta). Ks. Duodecim artikkeli

Epäily sekundaarisesta hypertensiosta

• Sekundaariseen hypertensioon viittaavat oireet tai löydökset:
  • Potilaan verenpainetaso on noussut nopeasti
  • Potilaalla on hypokalemia ilman selvää syytä tai pieniannoksisen diureettihoidon aikana
  • potilaalla on laaja-alaisia kohde-elinvaurioita (LVH, munuaisvaurio, silmänpohjalöydöksiä).
  • Ei hoitotavoitteessa vähintään kolmella lääkkeellä, joista yksi on diureetti. Lisäksi hoitoon sitoutuminen tarkistettu esim. e-reseptin lunastustietojen avulla.
  • Krea nousee yli 25 %:a sartaanin/ ACE:n estäjän aloituksen jälkeen
  • Nuorten potilaiden kohdalla lähettämistä erikoissairaanhoitoon voi arvioida herkimmin, jos verenpainelääkityksellä ja elämäntapahoidolla ei olla päästy verenpainetavoitteeseen tai herää epäily sekundaarisesta verenpainetaudista. Varsinkin, jos nuorella potilaalla ei ole metabolista oireyhtymää tai muuta selittävää syytä verenpainetaudin taustalla. Ks. Käypä hoito -suositus.

Hoito-ongelmat

• Lääkitysvaikeudet
  • Jos sopivaa verenpainelääkehoitoa ei löydy huolellisesta seurannasta ja useista lääkekokeiluista huolimatta, on erityisen huolellisesti kirjattava lähetteeseen kaikki verenpainelääkkeet, joita on kokeiltu ja mitä mahdollisia haittoja niistä on tullut. Tarvittaessa voidaan kokeilla uudestaan jotain lääkettä, josta on tullut mahdollisia lieviä haittoja. Potilaan motivoiminen lääkehoitoon kuuluu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon.
• Hoitoresistentti hypertensio.
  • Huom! Spironolaktoni-kokeilu nestetasapainoa seuraten on tilanteen mukaan mahdollista toteuttaa perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa (työterveyssopimuksen mukaisesti).

Munuaisparenkyymin sairaudet (mahdollinen verenpainetaudin aiheuttama munuaissairaus)

• Laskennallinen GFR laskee alle 30 ml/min, albuminuria lisääntyy (U-Albkre > 60 mg/mmol ) ACE:n estäjän tai sartaanin ja muun ennustetta parantavan lääkityksen käyttämisestä huolimatta, tai kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma. Katso tarkemmin munuaispotilaan palveluketju.

Raskaudenaikainen hypertensio

• Tehdään lähete äitiyspoliklinikalle.

Keskeiset lähetteessä vaadittavat tiedot

Perusterveydenhuollossa tehdyt verenpainetaudin perusselvittelyt liitetään lähetteeseen.

Lisäksi

• verenpaine vastaanotolla, kotona ja milloin korkea verenpaine on todettu
• muut sairaudet/ komorbiditeetti, uniapnea (mahdollinen STOP-Bang-kysely), kohde-elinvauriot
• ajantasainen lääkelista ja siinä myös mukana lääkkeet, joita saa ilman reseptiä, kuten NSAID
• nykyinen ja aiempi verenpaineen lääkehoito ja siihen mahdollisesti liittyneet ongelmat (onko joistain verenpainelääkkeistä haittavaikutuksia ja jos on, niin mitä?)
• nautintoaineiden (lakritsiuutetta sisältävät tuotteet, suola) käyttö, tupakointi, alkoholin käyttö, muut päihteet
• elintavat mm. liikunta
• lab + EKG + muut tehdyt tutkimukset
• paino, pituus, BMI
• toimintakyky (onko potilas omatoiminen, onko kotihoitoa tai asuuko palvelutalossa tms.)
• jos Score- tai Finnriski-pisteytykset on laskettu, ne on hyvä liittää lähetteeseen.

Lähetteen ohjaus erikoissairaanhoitoon ja konsultointi

Mistä	Mihin lähete tehdään/ ketä konsultoidaan
Helsingistä	Omat sisätauti pkl (Laakso ja Malmi) Helsingin sisätautipoliklinikat lähettävät Nefrologialle Meilahteen
Itä-Uudenmaan HVA:lta	Nefrologian pkl, Porvoon sairaala
Keski-Uudenmaan HVA:lta	Nefrologian pkl, Hyvinkään sairaala
Länsi-Uudenmaan HVA:lta	Nefrologian pkl Lohjan sairaala tai Raasepori tai sisätauti pkl Jorvin sairaala
Vantaan ja Keravan HVA:lta	Sisätauti pkl, Peijaksen sairaala
Työterveyshuollosta	Sijainnin HVA:n mukaisesti
Yksityiseltä	Sijainnin HVA:n mukaisesti
HUSista	Oman sijaintialueen mukaisesti, Lähetteet nefrologialta tai sisätauti pkl:lta → nefrologia Meilahden sairaala

Lähetteen ohjauksessa erityisesti huomioitavia:

Verenpainetaudin hätätilanne

Jos potilaalla on verenpainetaudin hätätilanne, konsultoidaan joko yhteispäivystyksen akuuttilääkäriä tai tarvittaessa nefrologia, ja potilas ohjataan päivystykseen.

Renaalinen hypertensio

Jos epäillään renaalista hypertensiota (katso lähetekriteerit yllä), niin lähete edellä olevan taulukon mukaisesti.

Raskaus

Lähete aina äitiyspkl:lle neuvolasta. Nefrologian lähete tehdään tarvittaessa äitiyspoliklinikalta.

Krooninen munuaistauti

Lähete nefrologialle (Hyvinkää, Lohja ja Porvoo) tai Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla sisätautien konsultaatio-pkl:lle, kun eGFR laskee alle 30 ml:aan/min, jos potilaan katsotaan hyötyvän erikoissairaanhoidosta (katso lähetetaulukko). Lisäksi Helsingissä lähete nefrologialle HUSiin, kun eGFR laskee alle 20 ml:aan/min.

Lähete tehdään aiemmin, jos munuaistaudin etiologia on epäselvä, eikä munuaistauti näytä liittyvän hypertensioon. Esimerkiksi U-Alb/Krea on yli 60 (eikä albuminuria liity diabetekseen) tai muu epäselvä munuaistoiminnan huonontuminen. Katso tarkemmin munuaispotilaan palveluketju.

Hoito erikoissairaanhoidossa

Mahdollisen sekundaarisen hypertension selvitykset ja hoito. Hypertensioon liittyvien elinkomplikaatioiden jatkoselvitykset. Lääkehoidolle riittämättömästi vastanneen hypertension hoitoarvio ja hoitoon sitoutumisen tukeminen. Jatkohoitoa varten annetaan hoitosuositukset ja tarvittavat laboratoriokontrollit.

Loppuarviossa, kun potilas siirretään perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon:

• Tiedot tulotilanteesta ja sairaalassa toteutetusta hoidosta
• Keskeiset tutkimustulokset
• Siirtovaiheessa voimassa oleva lääkehoito ja tarkat ohjeet avoterveydenhuoltoon hoitotavoitteista ja mahdollisista laboratoriokoeseurantojen tavoitearvoista sekä jatkolääkehoidon toteutuksesta
• Esitetään indikaatiot, jolloin otetaan yhteys erikoissairaanhoitoon
• Työkykyyn liittyvissä asioissa yhteys myös työterveyshuoltoon

Lisäksi on tärkeä antaa potilaalle ohjeistus, milloin hänen tulee olla yhteydessä omaan jatkohoitopaikkaan (oma ta / työterveys/ yksityissektori).

Jatkohoitoperiaatteet perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa

Ks. Käypä hoito -suositus.

Potilaan sitouttamiseksi hoitoon on suositeltavaa laatia yksilöllinen hoitosuunnitelma erikoissairaanhoidon loppuarviota hyödyntäen.

• Pyritään asetettuihin hoitotavoitteisiin
• Seurannan taajuus saavutetun verenpainetason mukaan
• Potilaan motivointi

Huomioitavaa

• Hyvinvointialueiden omat verenpainetautiin liittyvät hoito-ohjeet
• KELA:n ohjeet tulee huomioida lääkkeiden aloituksessa, jotta potilaalle tehtävä B-todistus lääkkeiden erityiskorvauksesta hyväksytään. Kohonneen verenpaineen lääkehoidon erityiskorvausoikeuden kriteerit eivät kuitenkaan ole samat kuin lääkehoidon aloittamisen lääketieteelliset kriteerit. Erityisesti omaseurannan tulokset ovat tärkeä säästää.
• Käypä hoito -suositukseen liittyviä potilasohjeita voi tulostaa Terveysportista sekä suomeksi että ruotsiksi.
• Potilasta voi ohjata terveyskirjastoon ja Terveyskylään
• Potilaalle on hyvä kertoa myös kolmannen sektorin toimijoista, mm. Sydänliitto ja Suomen verenpaineyhdistys.

Tekijät

• Daniel Gordin, PJ, HUS (daniel.gordin@hus.fi)
• Riitta Hietala, Helsinki (riitta.hietala@hel.fi)
• Timo Hiltunen, HUS (timo.hiltunen@hus.fi)
• Minna Majuri, HUS työterveyshuolto (minna.majuri@hus.fi)
• Niina Matikainen, HUS (niina.matikainen@hus.fi)
• Mikaela Mickos, Itä-Uudenmaan HVA (mikaela.mickos@itauusimaa.fi)
• Elina Nohrström, Länsi-Uudenmaan HVA (elina.nohrstrom@luvn.fi)
• Hanna Paajanen, HUS (hanna.paajanen@hus.fi)
• Anu Panschin, Keski-Uudenmaan HVA (anu.panschin@keusote.fi)
• Elina Rantala, Vantaan ja Keravan HVA (elina.rantala@vakehyva.fi)
• Juha Sinisalo, HUS (juha.sinisalo@hus.fi)
• Koordinointiapuna Meri-Tuuli Lehmuskallio, HUS (meri-tuuli.lehmuskallio@hus.fi) ja Marika Seppänen HUS (marika.seppanen@hus.fi)

Kuvauksessa on hyödynnetty myös kokemusasiantuntijaa.

Lähteet:

• Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 16.10.2024). Käypä hoito -suositus.