Tarkistettu: 29.06.2021

Lasten alaleuan kondyylimurtumien tutkimus- ja hoitoketju

Palveluketjun on laatinut ja siitä vastaa HUS Suu- ja leukasairauksien linja

Palveluketjun tavoitteet

Varmistaa lapsipotilaiden alaleuan kondyylimurtumien riittävä alkuarvio, oikea-aikainen hoito
Varmistaa murtuman luutumisen jälkeen alaleuan ja purennan kasvuseuranta perusterveydenhuollossa

Yleistä

Lasten alaleuan kondyylimurtumat ovat suhteellisen harvinaisia. Osa murtumista jää alkuvaiheessa diagnosoimatta (1) ja murtuman jälkitila saattaa ilmetä vasta myöhemmin kasvun aikana esimerkiksi leukojen alueen epäsymmetriana tai purennan poikkeavuutena. Lasten alaleuan kondyylimurtuma edellyttää harvoin leikkaushoitoa, mutta kliiniset sekä radiologiset alkututkimukset, purennan rekisteröinti ja hammasvammojen dokumentointi ovat tärkeitä asianmukaisen jatkohoidon kannalta.

Lasten murtumat luutuvat nopeasti. Hyvän kipulääkityksen turvin alaleuan liikelaajuuksien säilyttäminen ja ankyloosin ehkäiseminen on tärkeää. IMF-kiskohoitoa tarvitaan lapsilla erittäin harvoin.

Alkuarvio

Potilaat tutkitaan Töölön tapaturma-asemalla tai lastenkirurgian päivystyksessä (Uusi lastensairaala, ULS).

Kliiniset löydökset ja hammasvammat dokumentoidaan huolellisesti. Tarvittaessa kliinistä statusta täydennetään hammasröntgenkuvin ja valokuvin.

Soittamalla oman kunnan hammashoitolaan voidaan saada tarkastusmerkintä purennasta ja selvittää kipsimallien olemassaolo virka-aikana. Päivystysaikana tiedot saa soittamalla kotikunnan hammashoidon päivystykseen.

Radiologiset tutkimukset

Aina PTG-kuva (panoraamatomografiakuva) ja alaleuan puoliaksiaalikuva, mikäli potilaan ko-operaatio riittää.
Epäselvissä tapauksissa otetaan KKTT-kuvaus, joka järjestetään Meilahteen tai Kirurgiseen sairaalaan virka-aikana.
PTG-kuva voidaan ottaa Töölön sairaalassa, Haartmanin sairaalassa, Meilahden sairaalassa, Kirurgisessa sairaalassa tai ULS:ssa, mutta puoliaksiaalikuvan ottaminen on mahdollista vain Töölössä, Kirurgisessa sairaalassa ja Meilahden sairaalassa.
Poikkeustapauksessa tulee kyseeseen TT-kuva, josta on aina konsultoitava seniorikirurgia etukäteen.

Kliiniset tutkimukset

Muun traumaprotokollakirjauksen lisäksi dokumentoidaan:

suunavaus, sivuliikkeet, protruusio (mm) kivun salliessa
HYP (mm)
VYP (mm)
avo-, risti- ja saksipurennat
hampaiston ja leuankärjen keskiviivat suhteessa kasvojen keskiviivaan

Ortodontin konsultaatio

Potilaasta konsultoidaan aina oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, jos potilaalla todetaan:

suunavausrajoitusta
deviaatio suunavauksessa
purennan poikkeama

Näissä tapauksissa potilas ohjataan kiireellisenä ortodontian puolelle puhelimitse soittamalla ortodontian seniorille, joka järjestää ajan Kirurgiseen sairaalaan Suusairauksien poliklinikalle jatkotoimenpiteitä varten.

Ortodontian puolelle optimaalisin ajankohta on 1 viikko murtumasta (ohjaavat vedot ja esim. osakaaret).

Nuppivetoja ei aseteta kirurgian päivystäjän toimesta ekstruusioriskin vuoksi.

Kun tilanne on stabiili, oikojahammaslääkäri antaa jatko-ohjeet, tapahtuuko kasvuseuranta erikoissairaanhoidossa vai omassa kunnassa.

Kirurgian ensimmäinen kontrollikäynti (1vko vammasta)

Kaikille potilaille varataan kliininen kontrolliaika kirurgian puolelle 5–7 vrk vammasta.

Radiologiset tutkimukset

ei kuvantamisia ilman erityistä indikaatiota

Kliiniset tutkimukset ja ortodontin konsultaatio

Potilas tutkitaan kliinisesti kuten alkuarviossa. Potilaasta konsultoidaan aina oikomishoidon erikoishammaslääkäriä (kuten alkuarviossa), jos potilaalla todetaan kontrollissa:

suunavausrajoitusta
deviaatio suunavauksessa
purennan poikkeama

Kirurgian toinen kontrollikäynti (4–6 vko vammasta)

Kontrollia ei tarvita, mikäli potilaalla on täysin eksaktiasentoinen, fissurelli ja oireeton kondyylimurtuma ilman kliinisiä poikkeavia löydöksiä 1 vkon kontrollissa. Kaikkien muiden potilaiden kohdalla varataan kliininen kontrolli 4–6 vko vammasta.

Radiologiset tutkimukset

PTG-kuva ja tarvittaessa puoliaksiaalikuva otetaan, jos potilaalla on jokin/useita seuraavista oireista tai löydöksistä:

suunavausrajoitusta
poikkeavaa leukojen alueen kipua
deviaatio suunavauksessa
purennan poikkeama
alaleuan murtuma on edellyttänyt leikkaushoitoa

Kliiniset tutkimukset ja ortodontin konsultaatio

Potilas tutkitaan kliinisesti kuten alkuarviossa. Potilaasta konsultoidaan aina oikomishoidon erikoishammaslääkäriä (kuten alkuarviossa), jos potilaalla todetaan kontrollissa:

suunavausrajoitusta
deviaatio suunavauksessa
purennan poikkeama

Muut kontrollikäynnit

Tapauskohtaisesti.

Murtuman jatkoseuranta

Mikäli kyseessä on hyväasentoinen murtuma eikä poikkeavia leukanivel- tai purentalöydöksiä todeta, potilas ei tarvitse oikomispuolen konsultaatiokäyntiä. Tällöin murtuman tutkimukset sekä seuranta toteutetaan kirurgian puolella edellä mainitusti.

Seurannan päätyttyä erikoissairaanhoidossa potilaasta tehdään lähete oman kotikunnan terveyskeskushammashoitoon, jossa tapahtuu purennan seuranta kasvun päättymiseen saakka oikomishoidon erikoishammaslääkärin ohjauksessa. Lähetetiedot lähetetään myös potilaalle/huoltajille. Potilaan/huoltajien on hyvä huolehtia itse pääsystä oman kotikunnan terveyskeskushammashoitoon.

Lähete perusterveydenhuollon jatkoseurantaan laaditaan kirurgin toimesta, mikäli ortodontian puolelle ei kirurgisen seurannan päättyessä ole aikoja. Mikäli kirurginen seuranta päättyy ennen erikoissairaanhoidon ortodontin seurannan/hoidon päättymistä, laaditaan lähete jatkoseurantaan ortodontian puolelta.

Terveyskeskushammashoidossa purentaa ja leukojen kasvua seurataan ja vuosittain kasvun päättymiseen saakka ja arvioidaan:

purennan kehittyminen ja mahdollista leukojen epäsymmetrista kasvua
suunavaus
deviaatio suunavauksessa
mahdolliset leukaniveloireet
leukojen kiputilat

Mikäli seurannassa todetaan poikkeavaa, arvioidaan tilanne terveyskeskuksessa kliinisten tietojen, kipsimallien ja röntgenkuvien perusteella ja konsultoidaan oman kotikunnan oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, jonka ohjeistamana/tekemänä aloitetaan tarvittaessa omassa terveyskeskuksessa tarvittaessa oikomishoito kasvun aikana. Terveyskeskuksesta tehdään poikkeavissa tilanteissa lähete / konsultaatio erikoissairaanhoitoon, jos oikomishoidon erikoishammaslääkäri kokee sellaisen tarpeelliseksi.

Purennan tai leukanivelten alueiden merkittävissä poikkeamissa voidaan harkita kasvun päätyttyä leukanivel- tai ortognaattista kirurgiaa.

Hammasvammojen hoito

Yksinkertaiset hammasvammat ohjataan oman alueen terveyskeskushammashoitoon. Jos potilaalla on laajoja hammasvammoja ja/tai potilaan ko-operaatio ei riitä hammashoidon toteuttamiseen perusterveydenhuollossa, järjestetään potilaan hammasvammojen hoito erikoissairaanhoidossa (pedodontia).

Konsultaatiot ja lähetteet

HUS, Töölön tapaturma-asema, Töölönkatu 40, PL 266, 00029 Helsinki (päivystyspotilaat)

p. 09-4711

HUS, Suu- ja leukakirurgian poliklinikka, PL 220, 00029 Helsinki (kiireettömät konsultaatiot)

p. 09-4711

fax. 09-471 88414

Hoitoketjun voimassaolo

31.12.2022

Tekijät

Dos., EHL, EL, osastonylilääkäri Johanna Snäll, Suu- ja leukakirurgia, HUS ja HY
Dos., EHL, apulaisylihammaslääkäri Tuula Palotie, Suusairaudet, HUS ja HY
HLT, EHL, EL Antti Asikainen, Suu- ja leukakirurgia, HUS
HLT, EHL Anu Kiukkonen, Suusairaudet, HUS

Lähteet:

Kannari L, Marttila E, Toivari M, et al. Paediatric mandibular fracture—a diagnostic challenge? Int J Oral Maxillofac Surg. 2020;49(11):1439-1444. PubMed: 32680807
Cooney M, O’Connell JE, Vesey JA, et al. Non-surgical management of paediatric and adolescent mandibular condyles: A retrospective review of 49 consecutive cases treated at a tertiary referral centre. J Craniomaxillofac Surg. 2020;48(7):666-671. PubMed: 32505527
Kao R, Rabbani CC, Patel JM, et al. Management of mandible fracture in 150 children across 7 years in a US tertiary care hospital. JAMA Facial Plast Surg. 2019;21(5):414-418. PubMed: 31169865
Ghasemzadeh A, Mundinger GS, Swanson EW, et al. Treatment of pediatric condylar fractures: A 20-year experience. Plast Reconstr Surg. 2015;136(6):1279-1288. PubMed: 26595021