Tarkistettu: 21.01.2025

Alaraaja-amputoidun palveluketju

Palveluketju koskee aluetta Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen

Hyväksytty KYTKE:ssä 30.10.23, päivitetty viimeksi 16.1.2025

Palveluketjun tavoitteet

Tämä palveluketju on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUS Hyvinkään sairaalan paikallinen ohje. Palveluketjun tavoitteena on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUS Hyvinkään sairaalan paikallisten käytäntöjen ja toimintamallien sopiminen ja sujuvoittaminen yhteistyökumppanien kesken.

Palveluketju painottuu alaraaja-amputaation jälkeiseen hoitoon potilaan siirtyessä jatkohoitoon kirurgisesta hoidosta. Amputaation ennaltaehkäisy toteutetaan olemassa olevien hoitoketjujen ja Käypä hoito -suositusten mukaisesti.

Palveluketjussa kuvataan alaraaja-amputaation jälkeinen hoito ja kuntoutus vuodeosastolla ja kuntoutuskeskuksessa, hoito ja kuntoutus avoterveydenhuollossa ja kotihoidossa potilaan kotiutuessa sekä jatkohoitoon ja kuntoutukseen ohjaus kotiutumisen jälkeen amputaatiohaavan parannuttua. Palveluketjussa kuvataan myös alaraaja-amputoidun potilaan jaettu hoitovastuu HUS Hyvinkään sairaalan kirurgian ja Keski-Uudenmaan HVA:n (Keusote) toimintayksikköjen kesken. Viittaamme Etelä-Suomen yhteistyöalueen alaraaja-amputoitujen hoito-ohjeisiin fysioterapia- ja potilasohjeiden osalta.

Yleistä

Palveluketjun luomisen aikana tunnistimme yleisiä seikkoja, jotka tulee erityisesti huomioida alaraaja-amputoitujen hoidossa ja kuntoutuksessa. Nämä on pyritty huomioimaan palveluketjun eri vaiheissa.

• Monet alaraaja-amputoiduista ovat diabeetikkoja, joten diabeteksen hoidon optimoimiseen ja ohjaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
• Useilla potilailla amputaatiohaavan parantuminen pitkittyy, mikä siirtää protetisaatiota. Hyvään haavanhoitoon ja haavakomplikaatioiden ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomioita.
• Proteesikävelijäksi kuntoutumisen mahdollisuuksien arviointi on tärkeää hoidon ja kuntoutuksen eri vaiheissa. Arvioinnin tueksi on palveluketjuun kirjattu kuntoutusedellytyksiin vaikuttavia seikkoja. Lisäksi suosittelemme alaraaja-amputaatiopotilaiden toimintakyvyn arvioon suunniteltujen testien käyttämistä (AMPnoPRO ja AMPPRO).
• Kuntoutuksen toteutuminen on oleellista myös haavanhoidon vaiheessa.
• Tyngän sitominen on oleellista protetisaation toteutumisen kannalta, ja oikeaan sitomistekniikkaan sekä sen ohjaukseen potilaalle tulee kiinnittää huomioita.
• Omakuntoutuksen merkitys protetisoitavilla potilailla on suuri. Palveluketjulla pyritään varmistamaan omahoidon ja omakuntoutuksen tuki ammattilaisilta kuntoutujalle omatoimisuutta vahvistaen.

Proteesikuntoutujan kuntoutusedellytyksiin vaikuttavat seuraavat asiat

• ennen leikkausta ollut liikuntakyky
  • pyörätuolin käyttäjät voivat hyötyä proteesista, esimerkiksi istumatasapainon ja siirtymisten osalta
  • jos ennen amputaatiota on pystynyt siirtymään itsenäisesti esim. pyörätuolista sänkyyn, voi hyötyä protetisaatiosta
  • jos ennen leikkausta on ollut täysin vuodepotilaana tai täysin autettava, ei potilas yleensä hyödy protetisaatiosta
• muisti, oppimisen edellytykset
  • muistisairaus ei ole ehdoton este protetisaatiolle, mutta potilaalla tulee olla vielä kapasiteettia oppia uutta
• istumatasapaino
  • ennen protetisaatiota tulee pystyä istumaan ilman tukea
• motivaatio
  • potilaan tulee olla halukas kuntoutukseen ja proteesin käytön harjoitteluun

Preventio

Amputaatioiden preventio pohjaa hyvään perussairauksien (mm. diabetes, ASO-tauti) ja haavojen hoitoon. Näiden diagnostiikka ja hoito on kuvattuna valtakunnallisissa Käypä Hoito -suosituksissa sekä HUS haavakeskuksen hoitoketjuissa, joten niitä ei tässä palveluketjussa avata. Viittaamme prevention osalta seuraaviin ohjeisiin:

Alaraajojen tukkiva valtimotauti (Käypä hoito -suositus)

Krooninen alaraajahaava (Käypä hoito -suositus)

Diabeteksen Käypä hoito -suositukset:

Insuliinipuutosdiabetes

Tyypin 2 diabetes

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat

HUS haavakeskuksen hoitoketjut:

• Diabeettisen haavan hoitoketju
• Epätyypillisten haavojen hoitoketju
• Laskimoperäisten ja turvotuksen aiheuttamien haavojen hoitoketju
• Painehaavojen hoitoketju
• Valtimoperäisten haavojen hoitoketju

Hoitoon ohjaus alaraaja-amputaation jälkeen

Kirurgialta tehdään lähete Keusoten proteesiklinikalle (Keusoten kuntoutuskeskus, Kiljava) protetisaatiota varten, jos arvioidaan leikkausvaiheessa potilaan olevan protetisaatiokandidaatti. Lähete proteesipoliklinikalle tehdään Uoman kautta. Jos potilas on leikattu HUS alueella, kirurgisesta yksiköstä tehdään maksusitoumus ensimmäiseen proteesiin, jos arvioidaan leikkausvaiheessa potilaan olevan protetisaatiokandidaatti.

Kirurgialta ohjataan potilaat tilanteen mukaan jatkokuntoutukseen Keusoten kuntoutuskeskukseen tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Jos potilas kotiutetaan suoraan erikoissairaanhoidosta amputaation jälkeen, tulee kotiutuksesta ilmoittaa Keusoten kotikuntoutukseen jatkokuntoutuksen järjestämiseksi.

Vaikka leikkausvaiheessa Keusoten proteesiklinikalle lähetettä ei olisi tehty, potilaan vointi saattaa kohentua myöhemmin, ja tuolloin jatkohoitopaikasta tehdään lähete proteesipoliklinikalle, jotta protetisaatioarvio voidaan toteuttaa. Jatkohoitoa toteutettaessa tulee arvioida potilaan toimintakykyä ja mahdollisuuksia protetisaatioon.

Ohjaus kotikuntoutukseen ja kotikuntoutuksen rooli alaraaja-amputoidun potilaan kuntoutuksessa

• Kun alaraaja-amputoitu potilas kotiutuu joko omatoimisena tai kotihoidon turvin, siirtyy hänen kuntoutuksensa Keusoten kotikuntoutuksen terapeuteille
• Ensisijaisesti siirrot olisi hyvä toteuttaa saattaen vaihtaen, eli edellisen yksikön terapeutti ottaa yhteyttä kotikuntoutuksen terapeuttiin ennen kotiutusta ja kuntoutusvastuun siirtoa.
• Jos on tarve kotihoidon avuille / arviojaksolle, otetaan yhteys ARKI-tiimin keskitettyyn puhelinpalveluun 019 226 0230, ma–to 8.00–15.30, pe 8.00–14.00 (Puhelinnumero vain sosiaali- terveydenhuollon ammattilaisille)
• Jos kotihoidon apujen tarvetta ei ole, otetaan ennen kotiutusta suoraan yhteys kotikuntoutuksen fysioterapeuttiin
  • Jos ammattilaisella on tiedossa potilaan asuinalueen kotikuntoutuksen fysioterapeutti, otetaan yhteys suoraan häneen
  • Muuten yhteistyötahoille yhteyshenkilönä toimii kotikuntoutuksen esimies Annika Sundström, puh. 050 497 3399 (Puhelinnumero vain terveydenhuollon ammattilaisille)
• Kotikuntoutus vastaa sekä kotihoidon että avohoidon alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutuksesta ja kuntoutuksen seurannasta kotiutuksen jälkeen (riippumatta kotihoidon tarpeesta)
  • Kotikuntoutus toteuttaa terapiaa tarpeen mukaan sekä kotikäynteinä että vastaanottokäynteinä hyödyntäen tarvittaessa avohoidon fysioterapian vastaanottotiloja.
  • Kodinmuutostyöarviot tehdään tarvittaessa kotikuntoutuksen tai ARKI-tiimin toimesta.
• Kotikuntoutus ei vastaa laitoshoidossa olevien potilaiden kuntoutuksesta esim. vuodeosasto- tai laitoskuntoutusjakson aikana, vaan tällöin kuntoutuksesta vastaa yksikkö, jossa potilas on.

Alaraaja-amputoidun potilaan hoito ja seuranta Keusoten proteesipoliklinikalla

Yhteystiedot: Kuntoutuskeskuksen sihteerin nro on: puh. 019 711 4990 arkisin klo 8:00-15:00

Potilaan voi lähettää Keusoten proteesipoliklinikalle

• tekemällä lähetteen Uomaan tai
• ilmoittamalla laaditusta lähetteestä Keusoten hoitokoordinaattoreiden puhelinnumeroon p. 0197110213 (Uoman ulkopuoliset tahot, puhelinnumero vain terveydenhuollon ammattilaisille)

Keusoten proteesipoliklinikalla järjestetään Keusoten alueella terveyspalvelunsa hoitavien major alaraaja-amputoitujen protetisaation aloitus ja proteesin käytön seuranta ensimmäisen yhden vuoden ajan protetisaatiosta. Jos potilas ei asu Keusoten alueella tai ole vaihtanut terveyspalveluitaan Keski-Uudenmaan HVA:lle, tulee lähetteen mukaan liittää maksusitoumus omalta HVA:lta.

Lähetteen saapuessa potilaalle lähetetään postitse proteesipoliklinikalta ohjeet, jotka voi esittää jokaisessa hoitopaikassa ammattilaisille (ohjeessa teksti ”Näytä tämä kaikille sinua amputaation vuoksi hoitaville”), sekä amputoidun opas potilaalle.

Jos potilas ei ole tällaista ohjetta saanut, hoitavasta yksiköstä on hyvä tiedustella proteesipoliklinikalta, onko potilaasta saapunut sinne lähete. Tarvittaessa lähete tehdään hoitavasta yksiköstä.

Hoitavassa yksikössä kirjataan potilastietojärjestelmään, kun tyngän osalta tilanne on valmis protetisaation suhteen. Tässä vaiheessa tulee seuraavien asioida toteutua:

1. Tyngän sidonta toteutetaan päivittäin. Ohjeet potilaalle lähetetyssä oppaassa.
2. Tyngän iho on täysin ehjä ja parantunut. Haavanhoitaja tai lääkäri toteaa tyngän ihon parantuneeksi.
3. Harjoittelu, joka valmistaa proteesikävelyä varten toteutuu aktiivisesti, päivittäin. Tähän sisältyy myös asentohoidot ja venyttelyt.
4. Potilas pystyy istumaan ilman tukea. Jos tavoitteena on proteesikävely, seisomaannousuharjoittelut tukea vasten tai ilman tukea toteutuvat päivittäin.

Potilas varaa ajan proteesipoliklinikan käynnille, kun saa hoitavasta yksiköstä luvan tyngällä proteesivaraukseen. Ajanvaraus tapahtuu soittamalla Keusoten kuntoutuskeskuksen sihteerille. Ennen soittoa tarvitaan lupa hoitavalta haavanhoitajalta ja fysioterapeutilta. Myös hoitavasta yksiköstä haavanhoitaja tai fysioterapeutti voi ilmoittaa Keusoten kuntoutuskeskuksen sihteerille potilaan olevan valmis proteesipoliklinikan arvioon haavatilanteen osalta.

Käynti proteesipoliklinikalla protetisaation arviota varten

Potilas saa kutsun Keusoten proteesipoliklinikan käynneille postitse. Proteesipoliklinikalla toteutetaan moniammatilliset vastaanottokäynnit, joissa ainakin fysioterapeutti ja proteesipoliklinikan lääkäri tapaavat potilaan. Fysioterapeutin käynnillä tehdään liikuntakykyä arvioivat testit (AMPPRO tai AMPnoPRO). Moniammatillisella vastaanotolla on yleensä apuvälineteknikko mukana. Proteesipoliklinikan vastaanottokäynnillä arvioidaan tulevan proteesin käytön aktiivisuustaso. Proteesin valmistus aloitetaan palveluntuottajan tiloissa yleensä noin 1–2 vk sisällä vastaanottokäynnistä.

Jos potilas on amputaation jälkeen protetisaation aloittamisen kannalta otollisessa vaiheessa Keusoten kuntoutuskeskuksessa laitoskuntoutusjaksolla, toteutetaan käynti osana laitoskuntoutusjaksoa.

Kun proteesi on käytössä, tarjotaan mahdollisuutta Keusoten kuntoutuskeskuksen laitoskuntoutusjaksoon. Jaksolle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lähete tehdään proteesipoliklinikalta tai suoraan kuntoutuskeskukselta, jos jatkokuntoutusjakson arvioitu ajankohta on ollut tiedossa aiemman jakson lopulla.

Kylpyproteesiarvio tehdään aikaisintaan, kun ensiproteesi on ollut 6 kk ajan käytössä.

Potilaat ovat proteesipoliklinikan seurannassa noin yhden vuoden ajan protetisaation ensikäynnistä. Yleensä tänä aikana toteutetaan noin kolme-neljä seurantakäyntiä n. 3–4 kk välein.

Proteesien osalta hoitovastuu jatkuu Keusotella ensiprotetisaation jälkeen. Proteesikorjaukset ja uusinnat tapahtuvat Keusoten proteesiyhteyshenkilön kautta (soittoaika arkipäivinä klo 9.30–10.30 p. 050 497 2868).

Alaraaja-amputoidun potilaan hoito ja seuranta terveyskeskuksen vuodeosastolla

• Terveyskeskuksen vuodeosastolle pyritään alaraaja-amputaation jälkeen ohjaamaan potilaat joilla
  • raskaat haavanhoidot, jotka vielä estävät aktiivisen kuntoutuksen aloituksen
  • i.v. antibioottihoito tai muita i.v. lääkityksiä / i.v. nesteytystarve
  • vuodehoitoiset potilaat, joita ei ole lähtökohtaisesti arvioitu todennäköisiksi proteesikävelijöiksi kuntoutujiksi
• Tyngän sidonnasta ja kuntoutuksesta (mm. siirtymiset vuoteeseen ja pyörätuoliin) huolehditaan myös haavanhoitojen ja muun hoidon aikana.
• Kun haavanhoidollinen tai lääkkeellisen hoidon (esim. i.v. lääkitys) tarve vähenee/väistyy, ja arvioidaan, että olisi aktiivikuntoutuksesta hyötyvä, tehdään lähete Keusoten kuntoutuskeskukseen jatkokuntoutukseen.
• Lähete fysiatrian poliklinikalle tehdään, jos vointi alkuvaiheeseen nähden kohenee eikä kirurgialta ole lähetettä tehty.
  • Lähete tehdään, kun haava on umpeutunut ja ilmalastaharjoitukset on voitu aloittaa
• Diabeteskonsultaatiot keskitetään Keusoten diabetesverkostolle
  • jokaisesta alaraaja-amputaatiopotilaasta, jolla on diabetes, tulee jatkohoitojakson aikana konsultoida ainakin kertaalleen diabetesverkostoa
  • Konsultaatio kirjataan YLE lehdelle, olennaisin osin kirjataan esitiedot ja diabeteksen tämänhetkinen hoito potilaalla (lääkitys, onko tämänhetkisessä lääkityksessä tai hoitotasapainossa jotakin ongelmaa).
  • Konsultaatio viedään diabetesverkoston konsultaatio-ohjeiden mukaisesti diabeteshoitajan listalle, ja diabeteshoitaja vie edelleen konsultaation diabeteslääkärin arvioon.
• Mikäli haavan paraneminen tk-vuodeosastolla pitkittyy, pyritään potilas kotiuttamaan pyörätuoli liikkumisen apuvälineenään
  • kuntoutus jatkuu kotikuntoutuksen fysioterapian kautta
  • Haavan hoito ja seuranta jatkuu haavahoitajan tuella. Haavan parantuessa tehdään uusi arvio ja tarpeen mukaan lähete Keusoten kuntoutuskeskukseen ja fysiatrian poliklinikalle.

Alaraaja-amputoidun potilaan hoito ja seuranta Keusoten kuntoutuskeskuksessa

• Potilaan ohjataan kuntoutuskeskukseen lääkärin lähetteellä.
• Proteesikävelijöiksi kuntoutettavat lähetetään ensisijaisesti kirurgialta jatkohoitoon Keusoten kuntoutuskeskukseen
  • poikkeuksena potilaat, joilla siirtovaiheessa menossa i.v. antibioottihoitoja tai raskaita aktiivisen kuntoutuksen estäviä haavanhoitoja (kts. vuodeosastot)
• Kun kuntoutuja saapuu kuntoutuskeskukseen, niin tieto hänestä laitetaan kuntoutuskeskuksen haavanhoitajan listalle (KUNHAA) – kuntoutuskeskuksen haavanhoitaja suunnittelee ja tarkistaa amputaatiohaavan haavahoidon
  • lisäksi haavatiimiä voi konsultoida haavanhoidosta
• Diabeteskonsultaatiot keskitetään Keusoten diabetesverkostolle
  • jokaisesta alaraaja-amputaatiopotilaasta, jolla on diabetes, tulee jatkohoitojakson aikana konsultoida ainakin kertaalleen diabetesverkostoa
  • Konsultaatio kirjataan YLE lehdelle, olennaisin osin kirjataan esitiedot ja diabeteksen tämänhetkinen hoito potilaalla (lääkitys, onko tämänhetkisessä lääkityksessä tai hoitotasapainossa jotakin ongelmaa).
  • Konsultaatio viedään diabetesverkoston konsultaatio-ohjeiden mukaisesti diabeteshoitajan listalle, ja diabeteshoitaja vie edelleen konsultaation diabeteslääkärin arvioon.
• Tuetaan omatoimista haavatyngän sitomista koko kuntoutusjakson ajan (mm. sidonnan opetus, videointi)
• Omatoimisen tyngän hoidon ja aktivaation/stimulaation ohjaaminen ja tukeminen sekä kotihoito-ohjeet näihin kuuluvat osaksi kuntoutusta
• Arvioidaan, milloin kuntoutuksen intensiteettiä voidaan lisätä haavan tilanteen perusteella
• Arvioidaan AMP-mittauksilla kuntoutujan toimintakykyä ennen kotiutumista
• Apuvälinearviot ja kodinmuutostyöarviot tehdään kuntoutuskeskuksen jakson aikana tarpeen mukaan
• Ilmalastahoidon ja kehikkokävelyn aloitus ja jatkokuntoutussuunnitelma tehdään ARKI-tiimin kuntoutusjaksoa varten
• Silikonituppihoito aloitetaan, kun haavatilanne sen sallii ja saadaan potilaalle mittojen mukainen tuppi
• Tehdään potilaalle kuntoutussuunnitelma ja annetaan omakuntoutusohjeet
  
• Proteesin saamisvaiheessa voidaan kuntoutuskeskuksessa toteuttaa uusi kuntoutusjakso, jos potilas on kotiutunut väliaikana
  • potilaskohtaisen arvion perusteella tämä on ajankohtaista hieman ennen proteesin saantia (esim. jos avokuntoutuksen puolella ei ole kehikkokävelymahdollisuutta) tai juuri kun on saanut proteesin
  • kuntoutuskeskuksen uudelle jaksolle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä
  • jatkolähete voidaan tehdä proteesipoliklinikalta poliklinikkakäynnin yhteydessä
  • jatkolähete voidaan tehdä myös hoitavan lääkärin toimesta (tk tai kotihoito)
  • jatkolähete voidaan tehdä kuntoutuskeskuksen lääkärin toimesta kuntoutuskeskuksen loppukertomuksen yhteydessä, jos jatkokuntoutusjakson arvioitu ajankohta on tiedossa kotiutumisen yhteydessä

Alaraaja-amputoidun potilaan hoito ja seuranta terveyskeskusten avovastaanotoilla

Alaraaja-amputoidun potilaan hoidon jatkumisen takaamiseksi olisi tärkeää saattaen vaihtaminen potilaan kotiutuessa osastohoidosta, laitoskuntoutuksesta tai siirtyessä kotihoidosta avovastaanotoille. Aiemman hoitavan ammattilaisen olisi hyvä olla yhteydessä avovastaanoton ammattilaiseen jo siirtymistä suunniteltaessa. Yhteydenotto suoraan hoitovastaavaan tai tiimin virkapuhelimeen.

• Haavanhoito keskitetään haavanhoitajien seurantaan. Amputaatiohaavan kohdalla otetaan mahdollisimman pian yhteys haavanhoitajaan.
• Osastolla olevien potilaiden kohdalla yhteys haavanhoitajaan heti kun alustava kotiutumispäivä tiedossa haavanhoidon jatkojen suunnittelemiseksi.
• Haavanhoitajia konsultoidaan säännöllisesti haavan ollessa auki, ja haavan umpeuduttua haavanhoitaja arvioi tilanteen ja kirjaa, kun haavan osalta tilanne on valmis protetisaation suunnittelua varten fysiatrian pkl:lla. Haavanhoitaja lähettää kuvat ja konsultoi fysiatrian poliklinikkaa tilanteesta herkästi.
• Haavanhoitajaan otetaan yhteyttä Keusoten yksiköistä Keusoten haavakonsultaatioprosessin mukaisesti (Keusoten haavahoitajat-listalta yhteystiedot) puhelimitse tai salatulla sähköpostilla. Keusoten ulkopuolelta yhteydenotto haavanhoitajaan potilaan terveysaseman virkapuhelimen kautta.
• Diabeetikoiden haavanhoito tehdään tiiviissä yhteistyössä haavanhoitajan ja diabeteksen hoidosta vastaavan hoitajan kanssa.
• Diabeteksen hoito amputaatiopotilailla keskitetään tk diabetespkl:lle.
  • jokaisesta alaraaja-amputaatiopotilaasta, jolla on diabetes, tulee konsultoida ainakin kertaalleen diabetesverkostoa
  • Konsultaatio kirjataan YLE lehdelle, olennaisin osin kirjataan esitiedot ja diabeteksen tämänhetkinen hoito potilaalla (lääkitys, onko tämänhetkisessä lääkityksessä tai hoitotasapainossa jotakin ongelmaa).
  • Konsultaatio viedään oman diabeteshoitajan listalle, tai potilailla joilla ei ole diabeteshoitajaa, viedään konsultaatio diabetesverkoston konsultaatio-ohjeiden mukaisesti diabeteshoitajan listalle, ja diabeteshoitaja vie edelleen konsultaation diabeteslääkärin arvioon.
• Potilas ohjataan tarpeen mukaisesti joko oman hoitovastaavan tai diabeteshoitajan kontrolliin, jos diabeteksen hoidossa haastetta.
• Kaikki monipistoshoitoiset diabeetikot ohjataan kotiutumisen jälkeen ottamaan yhteyttä omaan diabeteshoitajaan.
• Kotiutuneen potilaan jatkokuntoutus tapahtuu kotikuntoutuksen kautta, tapaaminen joko kotona tai avovastaanotolla. Ks. Hoitoon ohjaus alaraaja-amputaation jälkeen – Ohjaus kotikuntoutukseen.

Ohjaus erikoissairaanhoitoon (kirurgia)

• Haava ei osoita paranemisen merkkejä viimeistään 2 viikon sisään – haavanhoitaja pyytää lähetteen lääkäriltä kir. pkl:lle
• Erikoissairaanhoidon ohjeistuksen mukaisesti, jos mainittu erityistilanteita esim. uudesta amputaatioarviosta

Ohjaus proteesipoliklinikalle

• Potilaan, josta ei alkuvaiheessa ole tehty lähetettä protetisaatioon, vointi saattaa kohentua myöhemmin, ja tuolloin hoitava lääkäri tekee lähetteen Keusoten proteesipoliklinikalle (UOMA-lähete), jotta protetisaatioarvio voidaan toteuttaa.
• Ks. Alaraaja-amputoidun potilaan hoito ja seuranta proteesipoliklinikalla

Alaraaja-amputoidun potilaan hoito ja seuranta kotihoidossa

• Alaraaja-amputoidun potilaan hoidon jatkumisen takaamiseksi olisi tärkeää saattaen vaihtaminen potilaan kotiutuessa osastohoidosta, laitoskuntoutuksesta tai siirtyessä avovastaanotoilta kotihoitoon.
• Asiakas tulee säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi ARKI-tiimin arviointijakson jälkeen, jos hän ei ollut kotihoidon asiakas jo ennen amputaatiota. Hoitosuunnitelman mukaan toteutetaan kotihoitoa.
• ARKI-tiimin fysioterapeutin kuntoutus jatkuu arviointijakson jälkeen.
• Kodinmuutostyöarviot tehdään tarvittaessa ARKI-tiimin toimesta.
• Haavanhoito-ohjeet tulevat asiakkaan mukana sairaalasta. Kotihoito toteuttaa ohjeita ja tarvittaessa on yhteydessä haavanhoitajaan jatko-ohjeista.
• Amputaatiohaavan osalta haavanhoitajaa olisi syytä konsultoida haavakonsultaatioprosessin mukaisesti
  • potilaan siirtyessä kotihoidolle
  • protetisaatiota valmistellessa (kun haava on ummessa)
  • sekä jos haavan paraneminen pitkittyy.
• Kotihoito konsultoi tarvittaessa toissijaista haavanhoitajaa, jos kotihoidon haavanhoitajaa ei käytettävissä.
• Diabeteskonsultaatiot keskitetään Keusoten diabetesverkostolle
  • jokaisesta alaraaja-amputaatiopotilaasta, jolla on diabetes, tulee konsultoida ainakin kertaalleen diabetesverkostoa
  • Konsultaatio kirjataan YLE lehdelle, olennaisin osin kirjataan esitiedot ja diabeteksen tämänhetkinen hoito potilaalla (lääkitys, onko tämänhetkisessä lääkityksessä tai hoitotasapainossa jotakin ongelmaa).
  • Konsultaatio viedään diabetesverkoston konsultaatio-ohjeiden mukaisesti diabeteshoitajan listalle, ja diabeteshoitaja vie edelleen konsultaation diabeteslääkärin arvioon.
• Mikäli asiakas ei itse pysty diabetesta hoitamaan, siirtyy diabeteksen hoito kotihoidolle.

Ohjaus erikoissairaanhoitoon (kirurgia)

• Erikoissairaanhoitoon kirurgialle lähetteen tekee kotihoidon lääkäri, jos haava ei lähde parantumaan odotetussa ajassa.

Ohjaus proteesipoliklinikalle

• Potilaan, josta ei alkuvaiheessa ole tehty lähetettä fysiatrialle protetisaatioon, vointi saattaa kohentua myöhemmin, ja tuolloin kotihoidon lääkäri tekee lähetteen Keusoten proteesipoliklinikalle (UOMA-lähete), jotta protetisaatioarvio voidaan toteuttaa.
• Ks. Alaraaja-amputoidun potilaan hoito ja seuranta proteesipoliklinikalla Linkki

Tukitoimet alaraaja-amputaation jälkeen

• Hoidon, kuntoutuksen ja toimeentulon vuoksi tarvittavat lääkärinlausunnot alaraaja-amputaatiopotilaalle tekee hoitava lääkäri ensisijaisesti perusterveydenhuollossa potilaan sen hetkisen jatkohoitopaikan mukaan.
• Amputaatiopotilaan tarvetta sopeutumisvalmennuskurssiin arvioidaan jatkohoidon aikana, ja tehdään tarpeen mukaan lausunto sopeutumisvalmennuskurssia varten.
• Työkyvyn arviointi toteutetaan yhteistyössä potilaan työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon toimesta, tarvittaessa proteesipoliklinikkaa ja erikoissairaanhoitoa konsultoiden.
• Arvio muiden lääkinnällisten apuvälineiden tarpeesta proteesin lisäksi/sijasta tehdään kuntouttavan tahon toimesta potilaan hoitopaikan mukaisesti. Kotiutuneiden potilaiden kohdalla ensisijaisesti kotikuntoutuksen terapeutti arvioi apuvälinetarpeen.
• Jatkohoitopaikoista annetaan potilaalle tietoa vertaistukipalveluista ja mahdollistetaan vertaistukipalveluiden käyttö myös osastohoitojaksojen aikana. Lisätietoa vertaistukipalveluista löytyy esim. Suomen Amputoidut ry:n ja Diabetesliiton kautta.

Yhteyshenkilöt

Yleislääketieteen el, kuntoutuksen asiantuntijalääkäri Heini Liimatta, heini.liimatta@keusote.fi
Haavanhoitaja Satu Suonoja, satu.suonoja@keusote.fi

Tekijät

Jari Arokoski, HUS, Heini Liimatta, Keusote, Tuula Salokangas, Keusote, Mari Lamppu, Keusote, Henna Nyrhivaara, Keusote, Satu Suonoja, Keusote, Veli-Pekka Valkonen, Keusote, Jade Sahlman, Keusote, Maarit Huuhka, Keusote, Anna Koikkalainen, Keusote

Lähteet:

1. Pohjolainen T, Määttänen M. Alaraaja-amputaatiopotilaan hoito ja kuntoutus. Lääkärin käsikirja 11.4.2022
2. Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Diabetes Käypä hoito -neuvottelukunnan nimeämä työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 30.10.2023). Käypä hoito -suositus
3. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 30.10.2023). Käypä hoito -suositus
4. Määttänen M, Pohjolainen T. Raaja-amputaatiot, proteesit ja kuntoutus. Kirjassa: Arokoski J, Mikkelsson M, Pohjolainen T, Viikari-Juntura E (toim.). Fysiatria. 5., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2015; s. 322–32.