Tarkistettu: 23.03.2023

Yli 16-vuotiaiden capitulum radiin murtumien palveluketjut

Anamneesi

Vammatyyppi on yleensä kaatuminen ojennetun yläraajan varaan. Vammaenergia ja -mekanismi? Suurienergisessä vammassa murtuma voi olla pirstaleinen ja siihen voi liittyä myös kyynärnivelen luksaatio. Potilaasta selvitettäviä oleellisia tietoja ovat ikä, perussairaudet, lääkitykset, tupakointi, aikaisemmat kyynärnivelen ja ranteen alueen sairaudet ja vammat ja niihin liittyvät hoidot. Onko dominantti käsi? Ammatti ja liikunnallinen aktiviteetti? Yleinen toimintakyky ja yläraajan käytön vaatimustaso (harrastukset)?

Status

Inspektio: Turvotus, hematoomat, ihon kunto.

Palpaatio ja kliininen tutkiminen: Kipualueet kyynärnivelessä. Täsmällinen kipukohta värttinäluun yläosassa. Kyynärnivelen liikeradat fleksioon ja ekstensioon. Usein selvästi rajoittuneet alkuvaiheessa kyynärnivelen turvotuksen vuoksi. Pysyykö kyynärnivel paikoillaan fleksiossa ja ekstensiossa. Supinaation ja pronaation tutkiminen. Yleensä aristaa, estääkö murtumakappale mekaanisesti supinaation tai pronaation? Aristaako ranne? Onko ranteen DRUJ stabiili? Harvinainen komplikaatio on koko kyynärvarren interosseaalikalvon vamma, jolloin myös alempi värttinä-kyynärluunivel (DRUJ) ranteessa vaurioituu (Essex-Lopresti-vamma). Perifeerinen verenkierto ja sensoriikka. Ranteen ja käden hienomotoriikka.

Kuvantaminen: Ensisijaisesti kyynärnivelen natiiviröntgenkuva. Ap ja sivuprojektio. Murtuma voi olla vaikea hahmottaa. Anteriorisen tai posteriorisen rasvapatjan pullotus röntgenkuvassa sekä pienikin ojennusvaje kertoo nivelen hydropsista ja voi viitata murtumaan. Tarkempi kuvantaminen tietokonetomografialla tarvittaessa vain traumoihin orientoituneen lääkärin tai ortopedin konsultaation perusteella. Mikäli ranteessa on aristusta, niin se tulee myös kuvata natiivikuvin (ap ja sivu), kiinnitä huomiota DRUJ leveyteen.

Hoito

• Kaksi vammatyyppiä: capitulumin murtumat (ns. meisselimurtuma) on hyväennusteinen ryhmä. Kaulan (collumin) poikkimurtumissa on joskus luutumisen kanssa haasteita.
• Lähtökohtaisesti hyväasentoiset tai lievästi dislokoituneet capitulumin tai collumin murtumat paranevat yleensä hyvin konservatiivisella hoidolla.

Arvio erikoissairaanhoidossa

• Avomurtumat
• Arkipäiväiseen (klo 8–15) esh arvioon, konsultoi ensin ortopedia:
  • kyynärnivel on ollut lisäksi luksaatiossa
  • kyynärnivel vaikuttaa instabiililta liikkeessä, epäily nivelside/nivelkapselivammasta mediaalisesti
  • varovainen pro-supinaatioliike ei onnistu 70 asteen liikesektorilla
  • nivelpinnan pykälä tai murtuman dislokaatio > 2 mm
  • murtumafragmentin koko on > 25 % capitulum radiin nivelpinnan alasta
  • useita murtumafragmentteja
  • epäily samanaikaisesta DRUJ vammasta (Essex-Lopresti)

Hoito perusterveydenhuollossa

• Kantoside 1–2 viikkoa
  • yli 2 viikkoa kestänyt kantosidehoito jäykistää kyynärniveltä turhaan (haitta on suurempi kuin hyöty)
• Kyynärnivelen mobilisaatio ilman vastusta sallitaan heti kivun sallimissa rajoissa
• Kaikille potilaille kirjalliset mobilisaatio-ohjeet
• Kontrolli 10 vrk kohdalla oman alueen murtumapoliklinikalla
  • murtuman asento tarkistetaan natiivikuvasta
  • kyynärnivelen stabiliteetti liikkeessä tarkistetaan
  • supinaatio ja pronaatioliike tarkistetaan, onko mekaanista estettä?
  • kyynärnivelen ja ranteen kliininen tutkimus
  • kyynärnivelen liikeradat arvioidaan, usein rajoittuneet vielä, mutta parantuneet primaaritilanteesta kun turvotus kyynärnivelessä hieman vähentynyt
• Vastustettu supinaatio ja pronaatioliike sallitaan vasta 6 viikon jälkeen
• Kyynärnivelen nousujohteisen kuormittamisen voi aloittaa 6 viikon jälkeen. Käytön lisääntyessä lievä kipu on normaalia.
• Fysioterapeutin kontrolli 4–6 viikon kohdalla oman terveysaseman kautta tarpeen mukaan.
• Tarvittaessa kontrolli omalla terveysasemalla 6–8 viikon kohdalla, jos kyynärniveleen jää merkittäviä ongelmia ja kuntoutuminen ei ole edennyt. Täysi ekstensio tavoitteena 6 viikon kohdalla vammasta.
• Töihin paluu onnistuu keskimäärin 2–4 viikon kohdalla riippuen työn laadusta. Kevyeen toimistotyöhön jo yleensä aikaisemmin. Raskaampaan fyysiseen työhön ja urheiluharrastukseen paluu keskimäärin noin 6 viikon kohdalla, kun murtuma on kivuton.
• Merkittävin pitkäaikaishaitta on kyynärnivelen jäykkyys, mitä voidaan ennaltaehkäistä varhaisella kuormittamattomalla liikeharjoittelulla ja myöhemmässä vaiheessa hoitaa venytyksin.
• Mikäli puolen vuoden aktiivisen kuntouttamisen jälkeen kyynärniveleen jää merkittävää toiminnallista haittaa tai häiritsevä kipuoire voi potilaan lähettää ortopedin arvioon.

Tekijät

• Ortopedi Tim Söderlund HUS Tupla, LL Minna Halinen, LL Juho Parkkola, LL Kustaa Lehtonen, LL Marjut Ahlström, SH Marko Laitinen, SH Antti Haataja, FT Riikka Elomaa, TT Sanna Silventoinen
• Moniammatillinen työryhmä: hoitajat, kuntoutus, lääkärit.
• Hoitoketjupalautteet: LL Minna Halinen, minna.halinen@hus.fi
• Vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistaminen HUS-alueella -työryhmä