Tarkistettu: 22.04.2024

Yli 16-vuotiaiden jalkaterämurtumien palveluketjut

Anamneesi

Onko jalkaterä ollut virheasennossa? Millainen energia ja vammamekanismi jalkaterään on kohdistunut? Onko raajalla pystytty kävelemään vamman jälkeen? Onko diabetes tai muu syy neuropatiaan? Puristusvamma?

Status

Inspektio: Turvotus, hematoomat, ihon kunto. Nivelten liikkeet.

Palpaatio: Kipualueet nilkasta varpaisiin, tunto ja pulssistatus.

Natiivikuvaus on yleensä perusteltua. Muista kepit/pyörätuolitarve kuvaukseen siirryttäessä.

Jos painon varaaminen jalalle ei lainkaan onnistu ja jalkaterä on voimakkaasti turvoksissa mutta RTG-kuva on siisti, konsultoi tai etene herkästi TT-kuvaukseen. ”Patonkiturvotus” herättää epäilyn vaikeasta jalkaterävammasta, jos potilas ei pysty varaamaan painoa. Turvonnut jalka on saatava heti koholle.

Hoito ja kontrollit

Aina erikoissairaanhoidossa

• Avomurtumat
• RTG:ssä inkongruentti nivel
• Dislokoituneet takajalkaterän murtumat (kanta-, tela- ja veneluu)
• Dislokoituneet keskijalkaterän murtumat (Lisfrancin ja Chopartin nivellinja)
• I-säteen dislokoituneet murtumat
• Charcot’n jalka tai sen epäily
• Konsultaation perusteella epäselvät, kontrollia alkuseurannassa (2 viikon sisällä) vaativat murtumat

Hoito perusterveydenhuollossa

• Metatarsaalien II–V diafyysimurtumat, II–V varpaan murtumat, dislokoitumattomat I-säteen murtumat
• Hyväasentoiset jalkaterämurtumat, joiden hoitolinja on määritetty erikoissairaanhoidon konsultaation perusteella (yleensä TT-kuvantamisen jälkeen) konservatiivisesti hoidettaviksi tämän protokollan mukaan.
• Huomioidaan osteoporoosin mahdollisuus ja ohjataan potilas tarvittaessa jatkoselvittelyihin tai hoidon toteutukseen. Mikäli potilas käyttää nikotiinia, informoidaan sen heikentävän luun paranemista.

Immobilisaatiosuositus PTH:ssa

• Jos vammamekanismi on pienienerginen plantaarifleksio ja käveleminen onnistuu, katso Nilkan nivelsidevammojen hoitolinjat Linkki.
• Kantaluun, keskijalkaterän, MT I murtumat ja multippelit metatarsaalien diafyysin murtumat
  • Päivystyksessä
    • Pohjamuotoiltu saapaskipsi (halkaistu tai avattava combicast, ei poisteta ennen ensimmäistä kontrollia)
    • Raajanpainovaraus 6 vk
    • Antikoagulaation harkinta riskiryhmille koko immobilisaatioajalle Linkki
    • Neuropatia (esim. diabetes) -potilailla immobilisaatio ja varaamattomuus vähintään 8 vk
  • Kipsikontrolli
    • Kipsanneessa tahossa tarvittaessa, mikäli kipsi löystyy tai painaa. Ohjeistetaan ensikontaktissa potilasta olemaan yhteydessä tarvittaessa arkiaamuna.
  • Ensimmäinen kontrolli ensisijaisesti PTH puolella noin 6 vko kohdalla
    • Kuormituskuva ilman kipsiä
    • 6 vko eteenpäin vammasta raajalle saa varata sen verran, mikä ei tee kipeää ilman kipulääkkeitä.
    • Jos röntgenkuvauksessa varaten ilman kipsiä on viitettä vammanivelalueen inkongruenssista, niin ESH-konsultaatio
    • Neuropatiapotilailla kipsausajan pidennyksestä ESH-konsultaatio
    • Tarvittaessa fysioterapeutin kontrolli 12 vko kohdalle omalle terveysasemalle, mikäli kuntoutuminen ei etene odotetusti.
• MT II–V yksittäiset diafyysin ja multippelit kaulan murtumat ja MTV proksimaaliset murtumat
  • Kovapohjainen kenkä 4–6 vk + kyynärsauvat
  • (Mikäli merkittävä kipu, tasapainon haasteet tai esim. este käyttää kyynärsauvaa molemmissa käsissä vaikeuttavat liikkumista, harkitaan saapaskipsiä 1–2 viikoksi.)
  • Jos varauksen lisääminen ei onnistu ensimmäisten viikkojen aikana, ohjataan ottamaan yhteyttä omalle terveysasemalle (mobilisaation varmistaminen)
  • Voimakasta päkiäponnistusta vältetään kuusi viikkoa.
  • Raajalle saa varata ja nilkkaa liikuttaa sen verran, mikä ei tee kipeää ilman kipulääkkeitä
• Varvasmurtumat
  • Teippaus viereiseen varpaaseen kahdeksi viikoksi ja/tai kovapohjainen kenkä
  • Ei kontrolleja
  • Raajalle saa varata ja käyttää sen verran, mikä ei tee kipeää ilman kipulääkkeitä
• Mikäli vamma edellyttäisi kykyä varata painoa raajalle mutta se ei onnistu, eikä TT-kuvaa ole otettu, konsultoidaan pientraumapäivystystä kahden viikon kuluessa vammasta.
• Tarvittaessa potilas ottaa yhteyttä jatkossa omalle terveysasemalle, jos paranemisessa ei edistymistä noin 3 kk vammasta.
• Kaikille potilaille kirjalliset hoito-ohjeet
• Asianmukainen kipulääkitys
• Tuentaan käytettävä hoitoväline annetaan potilaalle päivystyksessä.

Tekijät

• Ortopedit Tim Söderlund ja Marjo Pitkänen, HUS, Tupla, pientraumalääkärit Minna Halinen, Juho Parkkola, Kustaa Lehtonen ja Marjut Ahlström, kipsimestari/sairaanhoitajat Marko Laitinen ja Antti Haataja, FT Riikka Elomaa, TT Sanna Silventoinen
• Moniammatillinen työryhmä: hoitajat, fysioterapeutit, lääkärit
• Hoitoketjupalautteet: LL Minna Halinen, minna.halinen@hus.fi
• Vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistaminen HUS-alueella -työryhmä