Tarkistettu: 29.01.2024

Alle kouluikäisten hoitoketju foniatrialla

Lähettämisindikaatiot foniatrian erikoissairaanhoitoon

Jos lapsi on muuten normaaliin tapaan kehittynyt, mutta puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeudet ovat vaikea-asteisia, lähete tehdään Foniatrian poliklinikalle; lievemmät tapaukset hoidetaan perusterveydenhuollossa.
Jos lapsella on laaja-alaisia tai eteneviä vaikeuksia tai jos epäillään autismikirjon häiriötä, lähete tehdään lastenneurologialle.
Jos lapsella on huomattavia keskittymisen, tarkkaavuuden säätelyn tai oman toiminnan ohjauksen vaikeuksia, jotka eivät rajoitu kielellisiin tehtäviin, lähete tehdään lastenpsykiatrialle.

Lähetteen voi tehdä kolme vuotta täyttäneelle lapselle.
Lähetettä varten tarvitaan kunnallisen puheterapeutin tutkimus, jossa arvioidaan sekä puheen tuottoa että ymmärtämistä äidinkielellä.
Tarvittaessa tulee tehdä tulkkitutkimus. Puheterapeutin tutkimuksen jälkeen tarvitaan vähintään 5–10 kerran kunnallinen kuntoutus- tai ohjantajakso ennen lähetteen tekemistä Foniatrian poliklinikalle. Mahdollisesta lähetteen tekemisestä riippumatta tarvittava tuki (kuten puheterapia ja päivähoidon antama tuki) tulee aloittaa omassa kunnassa viipymättä ja sen tulee jatkua niin, ettei kuntoutukseen tule tarpeetonta katkosta. Mikäli vaikeus lievenee jonotusaikana olennaisesti, pyydämme ottamaan yhteyttä Foniatrian poliklinikkaa.
Psykologin arvio perustasolla on tarpeen, jos ymmärtämisen vaikeudet ovat suuret tai epäillään laaja-alaisempia vaikeuksia
Jos lapsella on karkea- tai hienomotorista kömpelyyttä, aistisäätelyn pulmia, keskittymisvaikeuksia tai pulmia omatoimisuutaitojen kypsymisessä, niin perusterveydenhuollon toimintaterapeutin arvio ja jatkosuositus on paikallaan.

Raskaus, synnytys, varhaiskehitys, perussairaudet, sukuanamneesi (puhe, kieli, oppiminen, muut kehitykselliset vaikeudet), kunnallisen puheterapeutin sekä tarvittaessa psykologin ja toimintaterapeutin tutkimustulokset.
Puheterapeutin antama ohjaus: käyntien määrä; kuvien ja viittomien käyttö kotona ja päivähoidossa, miten puheterapeutin antama ohjaus tai kuntoutus on vaikuttanut?, päivähoito ja mahdollinen lisätuki siellä. tulos kuulontutkimuksesta (ainakin yli 5-vuotiailta), monikielisillä tieto tulkin tarpeesta; kieli mahdollisimman tarkkaan kerrottuna
Monikielisillä äidinkielen taso ja miten se on tutkittu, monikielisillä suomen tai ruotsin kielen altistuksen kesto ja tieto S2-opetuksesta. Olisi suotavaa, että lapsi olisi ollut suomen tai ruotsin kielen vaikutuspiirissä säännöllisesti vähintään kaksi vuotta, esimerkiksi päivähoidossa vähintään kolmena päivänä viikossa.
Jos äidinkielen kehityksestä on iso huoli, riittää lyhyempikin altistus suomen tai ruotsin kielelle.
Pyydämme liittämään sähköiseen lähetetekstiin – puheterapeutin ja päiväkodin lausunnot – mahdolliset psykologin ja toimintaterapeutin lausunnot
Pyydämme myös, että Kanta-arkiston luvat ovat voimassa ja että e-asiointilupa on annettu mahdollisten lisätietojen etsimistä varten.

Ongelmien syiden selvittely ja kuntoutuksen järjestäminen. Lapsen arkipäivän sujuminen ja hyvin toimiva kuntoutus kotipaikkakunnalla (puheterapia, mahdolliset muut terapiat, vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät, päiväkotikuntoutus, vanhempien opastaminen ja tukeminen).
Kuntoutus järjestetään tavoitteella luoda lapselle ja hänen lähiympäristölleen (perhe, varhaiskasvatus, koulu) riittävät mahdollisuudet kielenkehityksen häiriön kuntoutumiseen siten, että arkinen toimintakyky vahvistuu ja osallistuminen tulee mahdolliseksi häiriöstä huolimatta.
Tutkimukseen osallistuu ainakin foniatrian erikoislääkäri/erikoistuva lääkäri ja tarpeen mukaan puheterapeutti, pyskologi/neuropsykologi, toimintaterapeutti, erityislastentarhanopettaja, kuntoutusohjaaja ja AAC ohjaaja.

HUS foniatrian yksikkö pyrkii järjestämään kuntoutuksen Kelan kustantamana. Sosiaalityöntekijä auttaa tarpeen mukaan kuntoutuksen hakemisessa.
Tarvittaessa HUS foniatrian yksikkö voi järjestää kuntoutusta tai osan diagnostiikasta ostopalvelusopimuksella.

Puheen- ja kielenkehityksen häiriöissä kuntoutussuunnitelma uusitaan tavallisesti kerran vuodessa, joskus seurantaväli voi olla pitempikin.

Yl Ahmed Geneid ja ayl Eva Arkkila, foniatrian yksikkö, KNK linja, pää- ja kaulakeskus, HYK