Uudenmaan palliatiivinen palveluketju

Tiivistelmä

HYKS-sairaanhoitoalueen palliatiivinen palveluketju on kuvattu vuonna 2011 ja HUS 2015 (saattohoito HYKS-sairaanhoitoalueella: HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio, Palliatiivinen hoito ja saattohoito HUS-sairaanhoitopiirissä: HUS-sairaanhoitopiirin saattohoitotyöryhmän muistio). Palveluketjuissa kuvattiin kolmiportainen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämismalli, minkä mukaan toimintaa on kehitetty.

HUSin hallituksen 2023 strategiseksi tavoitteeksi asetettiin HUS-yhtymän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjun päivittäminen.

Päivitetyssä palveluketjussa kuvataan HUS-yhtymän alueen hyvinvointialueiden ja Helsingin palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelut ja potilasohjaus sekä HUSin Palliatiivisen keskuksen tehtävät.

Työryhmä arvioi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden nykytilaa ja viitoitti tulevia kehittämiskohteita, jotta kaikki palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevat potilaat saavat osaavaa hoitoa tarvelähtöisesti ja oikea-aikaisesti asuinpaikasta riippumatta. Tämä edellyttää, että palliatiivisen hoidon palvelut ovat järjestetty portaittain STM:n suositusten mukaisesti ja niitä on saatavilla kotona, sairaaloissa ja poliklinikoilla. Kaikilla tasoilla on osaamista palliatiivisesta hoidosta ja konsultaatiotuki on järjestetty saumattomasti eri tahojen välillä.

Työryhmä koostui HUSin Palliatiivisen keskuksen, Helsingin, Vantaa-Keravan hyvinvointialueen, Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä Terhokodin edustajista.

Hoitoketjun rajaus

Hoitoketju koskee HUS-yhtymän alueen palliatiivisessa tai saattohoidossa olevia aikuispotilaita. 

Johdanto

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivisen hoidon tarkoituksena on vaalia elämänlaatua ja ehkäistä ja lievittää kärsimystä. Kärsimyksellä tarkoitetaan niin fyysistä, psykososiaalista kuin eksistentiaalista kärsimystä. Palliatiivinen hoito tulisi aloittaa jo sairauden varhaisemmassa vaiheessa, kun sairaus tai sen hoidot heikentävät potilaan ja läheisten elämänlaatua ja aiheuttavat kärsimystä. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Se ajoittuu oletetun kuoleman välittömään läheisyyteen, viimeisiin elinviikkoihin tai -päiviin. Kyseessä on kuolemaa lähestyvän potilaan hoito.

Palliatiivinen hoito on ihmisoikeus, joka kuuluu yhdenvertaisesti kaikille. Arviolta joka toinen tarvitsee palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa ja saman verran on palliatiivisen hoidon tarvetta jo sairauden varhaisemmassa vaiheessa (WHPCA. Global Atlas of Palliative Care). Maailman terveysjärjestön arvion mukaan syöpäpotilaat edustavat 40 % palliatiivisen hoidon tarpeesta (WHPCA. Global Atlas of Palliative Care). Suomalaisista joka kolmannes kuolee verenkiertoelinten sairauksiin, neljännes syöpään ja dementiaan joka viidennes. Kuitenkin palliatiivinen hoito on edelleen keskittynyt syöpäpotilaisiin, vain pieni osa muita sairauksia sairastavista pääsee palliatiivisen hoidon piiriin. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa kuollaan usein sairaalassa (60 %) tai vanhuspalveluissa (25 %). Kotisaattohoito on vielä vähäistä (Ahtiluoto ym. 2025).

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2019 toimeenpanema Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa -selvitys (Saarto ym. 2019a) toi esille valtakunnalliset tarpeet palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuuden ja laadun parantamiseksi. STM:n suosituksissa palliatiivisen hoidon saatavuuden ja laadun parantamiseksi (Saarto 2019b) palliatiivinen hoito integroidaan vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palliatiivinen palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoon osallistuvat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt.  Palvelut järjestetään portaittain tarvelähtöisesti ja niitä koordinoivat yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden palliatiiviset keskukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut kansalliset palliatiivisen hoidon osaamis- ja laatusuositukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän eri tasoille (Saarto ym. 2022), mitkä täydentävät STM:n järjestämissuosituksia. STM:n rahoittamassa FINPALL hankkeessa vuosina 2021–2024 palliatiivisen hoidon palveluita on kehitetty suositusten mukaisesti (Forsius P ja Hammar T 2025).

HUS-yhtymän alueella palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjut on kuvattu ensimmäisen kerran 2011 HYKS-sairaanhoitoalueella ja 2015 HUS-sairaanhoitopiirissä. Niissä on jo lähdetty rakentamaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluita portaittaisesti ja koordinoidusti. Päivitetyssä palveluketjukuvauksessa esitetään HUS-yhtymän alueen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden nykytila ja viitoitetaan edelleen kehittämistarpeita.

Palliatiivisen hoidon järjestämissuositukset ja säädökset

STM:n suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta

STM:n suosituksessa palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta tarvelähtöisen ja tasa-arvoisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi palliatiivinen hoito tulee olla integroitu osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palliatiivinen palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoon osallistuvat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt. Suosituksessa kuvataan palliatiivisen hoidon kolmiportainen järjestämismalli. (Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa. STM raportteja ja muistioita 2019:68)

Kolmiportainen malli

Palliatiivinen hoito järjestetään portaittaisen mallinmukaan perustasolla, perustason saattohoitoyksiköissä (taso A), erityistason (taso B) ja vaativan erityistason (taso C) palliatiivisissa keskuksissa (Kuva 1). Hoidon järjestämisen edellytyksenä on alueelliset palveluketjut, jossa hoitovastuu siirtyy tarvelähtöisesti saattaen vaihtamalla. Konsultaatiotuella turvataan osaava hoito kaikilla hoidon portailla.

Perustaso

Perustason muodostavat kaikki terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköt, joissa hoidetaan elämän loppuvaiheen potilaita (esim. kotihoito, tehostettu palveluasuminen ja muut ympärivuorokautisen hoidon yksiköt, alueellisten- ja yliopistosairaaloiden osastot). Palliatiivinen hoito ei ole yksikön päätehtävä. Perustason yksiköissä voidaan hoitaa potilaita, joiden oirekuva on vakaa, ja hoidon ja tuen tarve on ennakoitavissa elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelmalla. Perustasolle tulee olla järjestetty konsultaatiotuki palliatiivisen hoidon erityistason yksiköstä, sairaaloissa palliatiivisten keskusten jalkautuvan konsultaatiotiimin ja kotihoidossa sekä sosiaalitoimen yksiköissä kotisairaalan toimesta.

Perustason saattohoitoyksiköt (A-taso)

Perustason saattohoitoyksiköihin (A-taso) on keskitetty palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista yhtenä perustehtävänä muun toiminnan oheen. Tällaisia yksiköitä voivat olla alueellisten sairaaloiden osastot kuten terveyskeskus ja kaupunginsairaalat, mitkä toimivat erityistason kotisairaaloiden tukiosastoina. Näin turvataan osaava hoito lähellä kotia. Yksikössä tulee olla saattohoitoon soveltuvat puitteet ja henkilöstö (sairaanhoitajat ja lääkärit), jolla on lisäkoulutusta saattohoidosta. Erityistason toimijat (konsultaatiotiimit ja kotisairaala) tukevat A-tason yksiköitä. 

Erityistaso (B-taso) 

Erityistason yksiköt ovat erikoistuneet palliatiiviseen hoitoon, joka on niiden päätehtävä. Keskuksissa on moniammatillinen erityiskoulutettu henkilökunta kuten lääkärit (palliatiivinen erityispätevyys), sairaanhoitajat (erikoistumisopinnot), psykososiaalisen tuen ammattilaiset ja erityistyöntekijät kuten fysioterapeutit ja toimintaterapeutit ja sosiaalityöntekijät. Erityistasolla on valmiudet hoitaa vaativampaa hoitoa tarvitsevia potilaita, kuten potilaita, joilla on nopeasti etenevä sairaus tai vaikeita fyysisiä tai psyykkisiä oireita tai eksistentiaalista kärsimystä. Hyvinvointialueella (HVA) palliatiiviset keskukset tuottavat erityistason palvelut: palliatiiviset poliklinikat, palliatiiviset ja saatto-osastot, koko HVA:n kattava palliatiivinen kotisairaala ja sairaaloiden konsultoivat tiimit. Lisäksi palliatiiviset keskukset koordinoivat HVA:n palliatiivista hoitoa ja vastaavat HVA:n palliatiivisen hoidon suunnitelmista ja palveluketjusta sekä toimivat HVA:n konsultoivina ja kouluttavina yksiköinä. 

Vaativa erityistaso (C)

Vaativalla erityistasolla tarkoitetaan yliopistosairaaloiden palliatiivisia keskuksia. Yliopistosairaaloille on erikseen asetuksella määrätty koko yhteistyöalueen (YTA) kattavia tehtäviä. Ne vastaavat palliatiivisen hoidon suunnittelusta ja koordinoivat palliatiivisen hoidon palveluita yhteistyöalueittain (YTA). Vastuu lasten ja nuorten palliatiivisen hoidosta kuuluu yliopistosairaaloille. Yliopistosairaalat vastaavat koko YTA:n vaativan erityistason palliatiivisesta hoidosta tarjoten eri erikoisalojen osaamista vaativaa hoitoa. Tehtävänä on myös huolehtia yliopistosairaaloiden potilaiden palliatiivisesta hoidosta, mikä tarkoittaa myös palliatiivisen hoidon varhaista integroimista eri sairauksien hoitoon. Näiden tehtävien lisäksi yliopistosairaalan tehtäviin kuuluvat lääkäreiden perusopetus ja erikoistumiskoulutus yhteistyössä yliopistojen kanssa. Yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset myös vastaavat täydennyskoulutuksen suunnittelusta. Myös tutkimus ja hoidon kehittäminen on kiinteä osa yliopistosairaaloiden palliatiivisten keskusten toimintaa yhdessä yliopistojen kanssa. 

Palliatiivinen keskus 

Jotta osaamista ja kokemusta karttuisi riittävästi ja toiminta voitaisiin turvata myös lomien aikana, hyvinvointialueen palliatiivisen keskuksen tulee olla riittävän iso. Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen suositusten mukaan erityistason saattohoitovuodepaikkoja tulisi olla 8–10/100 000 asukasta kohden ja sairaaloiden palliatiivisia konsultaatiotiimejä 1/250 vuodepaikkaa. Väestöpohja yhtä kotisaattohoitoyksikköä, mikä Suomessa vastaa kotisairaalaa, kohden on arviolta 100 000. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että noin 100 000 asukkaan väestöpohja on riittävä palliatiivisen keskuksen toiminnan kannalta. Resurssitarpeeseen vaikuttavat alueelliset erot, kuten väestötiheys ja etäisyydet. Kotisairaaloiden toiminnan kannalta kohtuullisena etäisyytenä voidaan pitää noin 50 km. Siksi maantieteellisesti laajoilla HVA:illa kotisairaalalla tulee olla useampi toimipiste.

Palliatiivinen kotisairaala ja osastot

HVA:n palliatiivinen kotisairaala tarjoaa sairaalatasoisia kotiin vietäviä palveluita palliatiivisessa hoidossa oleville potilaille 24/7. Kotisairaalayhteys luodaan yleensä siinä vaiheessa, kun on siirrytty palliatiiviseen hoitolinjaan. Tarve kotisairaalatasoiselle palvelulle on suurinta elämän viimeisten kuukausien aikana. Kodin lisäksi kotisairaala osallistuu myös asumispalveluyksikössä asuvien potilaiden palliatiiviseen hoitoon. Kotisairaalat vastaavat kotisaattohoidosta. Kotisairaalan tukena on aina tukiosasto, minne potilas voi siirtyä ilman päivystyksessä käyntiä mihin vuorokauden aikaan tahansa tarpeen niin vaatiessa tai potilaan niin halutessa. Tukiosastona voi toimia HVA:n palliatiivinen- tai saatto-osasto (B-taso) tai perustason saattohoitoyksikkö (A-taso). Erityistason saattohoitopaikkoja tulisi arviolta olla 8–10/100 000 asukasta.

Poliklinikka- ja konsultaatiotoiminta

Palliatiivisten poliklinikoiden tulisi sijaita keskussairaalan/yliopistosairaalan yhteydessä, jotta ne palvelevat myös erikoissairaanhoidon potilaita huomioiden varhainen rinnakkainen palliatiivinen hoito yhteistyössä perussairautta hoitavan tahon kanssa, esimerkiksi syövän etenemistä jarruttavan hoidon rinnalla. Yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa, mukaan lukien HUSin sairaalat, tulee myös olla konsultoivat tiimit, mitkä vastaavat osastojen ja päivystysten konsultaatiotuesta virka-aikaan. Myös muihin suurempiin sairaaloihin tarvitaan palliatiiviset konsultoivat tiimit tukemaan palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, sillä valtaosa suomalaisista kuolee edelleen sairaaloissa.

Pienemmille terveydenhuollon yksiköille, asumispalveluyksiköille ja kotihoidolle kotisairaalat tarjoavat ympärivuorokautisen konsultaatiotuen. 

HVA:iden palliatiiviset keskukset vastaavat myös palliatiivisen hoidon ympärivuorokautisesta päivystystuesta alueen lääkäreille ja erityistason yksiköille, joissa päivystysaikaan työskentelee pääasiallisesti sairaanhoitajia.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus

THL on antanut kansalliset laatusuositukset palliatiivisesta hoidosta (THL Ohjaus 4/2022). Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatusuosituksessa on tunnistettu 10 toiminnan osa-aluetta eli laatualuetta kokonaisvaltaisen ja laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Niistä kuusi kuvaa palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan hoitoprosessin eri vaiheita tarpeen tunnistamisesta kuoleman jälkeiseen tukeen, huomioiden myös läheisten tarpeet. Neljä laatualuetta kuvaa hoidon järjestämisen ja tuottamisen sekä tiedonkulun kannalta keskeisiä elementtejä. Kullekin laatualueelle on määritelty laatukriteereitä, jotka ovat tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tunnusmerkkejä.

Säädökset

Valtioneuvoston asetus Erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä(582/2017) on tullut voimaan 1.1.2018. Sen mukaan viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin on huolehdittava vaativan palliatiivisen ja saattohoidon tehtävistä ja palliatiivisen ja saattohoidon suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti. Lisäksi lasten ja nuorten saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toteutussuunnitelman laatiminen kuuluu yliopistosairaaloille keskitettyihin tehtäviin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta tehtävä on ollut yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla ja Uudellamaalla HUS-yhtymällä (20.12.2022/1242).

Yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin 2019 sisällytettiin palliatiivinen hoito ja saattohoito (STM julkaisuja 2019:2). Siinä kuvataan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon portaittainen järjestämismalli ja vastuut ja tehtävät eri tasoilla.

Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmän muistiossa 2021 esitetään muutoksia terveydenhuoltolakiin palliatiivisten palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi sekä sairausvakuutuslakiin saattohoitovapaan mahdollistamiseksi (STM raportteja ja muistioita 2021:23).

Palliatiivisen hoidon porrastus HUS-yhtymän alueella

STM:n palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämissuositusten mukaan HUS-yhtymän alueella hoitoon ohjaus tapahtuu tarvelähtöisesti HUS-yhtymän palliatiivisen palveluketjun mukaisesti. Palveluketju turvaa katkeamattoman hoidon ”saattaen vaihtaen” periaatteella huomioiden potilaan oikea-aikaisen siirtymisen hoidon vaativuustasoa vastaavaan hoitopaikkaan asuin- tai hoitopaikasta riippumatta.

Hyvinvointialueet ja Helsinki

Hyvinvointialueet ja Helsingin palliatiiviset keskukset koordinoivat oman alueen palliatiivisen hoidon palveluita ja vastaavat perustason, mukaan lukien paikalliset saattohoitoyksiköt (A-taso), ja erityistason palveluista (B-taso). Ne tuottavat erityistason palvelut kuten erityistason poliklinikka- ja konsultaatiotoiminnan, alueen kattavan kotisairaalaverkoston ja palliatiiviset- ja saatto-osastot.

HVA:t ja Helsingin kotisairaalat tarjoavat konsultaatiotukea sosiaalitoimen yksiköille kuten ympärivuorokautisen hoivan yksiköille ja kotihoidolle mahdollistaen hyvän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilaan asuinsijalla.

HVA:iden palliatiiviset keskukset järjestävät konsultaatiotuen oman alueen HUSin sairaaloille ja HVA:n sairaaloille sekä tarjoavat virka-aikana oman alueen ammattilaisille puhelinkonsultaatioita.

HVA:t järjestävät joko itse tai yhdessä HUSin kanssa viikonloppuisin konsultaatiotuen palliatiivisen erityistason yksiköiden henkilökunnalle.

HUS

HUSin Palliatiivinen keskus vastaa vaativan erityistason palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden koordinoinnista Etelä-Suomen yhteistyöalueella (YTA). HUS tarjoaa virka-aikana ammattilaisille puhelinkonsultaatioita koko Etelä-Suomen YTA:lla.

HUSin Palliatiivisella keskuksella on vastuu HUSissa hoidossa olevien potilaiden palliatiivisesta hoidosta ja konsultaatiotuesta. HUS tuottaa konsultaatiopalvelut Meilahden kliinisille laitoksille sekä Haartmanin ja Malmin sairaaloihin.

HUS ylläpitää vapaamuotoista palliatiivista päivystysrinkiä viikonloppuisin tarjoten konsultaatiotukea Etelä-Suomen YTA:n lääkäreille. Palliatiivisen erityistason yksiköiden viikonloppu päivystystuki on järjestetty joko HUS päivystysringin toimesta tai HVA:n omana toimintana. 

Terho-säätiön ylläpitämä saattokoti ”Terhokoti” tuottaa HUSin ja Terhokodin välisellä sopimuksella vaativan erityistason saattohoitopaikat.

HUS vastaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa opetuksesta, koulutuksesta, tutkimuksesta ja hoidon kehittämisestä.

Potilasohjaus

Potilasvalinta

Perustasolla hoidettavat potilaat

Perustason yksiköissä (kotihoito, ympärivuorokautisen hoivan- ja asumispalveluyksiköt, sairaala- osastot) voidaan hoitaa potilaat, joilla ei ole ennakoitavissa vaikeita oireita ja sairauden kulku on hidas. Hoito toteutetaan ennakoivan hoitosuunnitelman mukaan ja tarvittaessa erityistason yksikön tuella.

Erityistasolla ja vaativalla erityistasolla hoidettavat potilaat

Erityistasolla ja vaativalla erityistasolla hoidetaan

• ALS-potilaat
• Nuoret potilaat
• Potilaat, joilla on alaikäisiä läheisenä
• Vaikeasti päihderiippuvaiset potilaat

sekä potilaat, joilla on

• Nopeasti etenevä sairaus
• Vaikeahoitoiset fyysiset tai psyykkiset oireet
• Erityinen psykososiaalisen tai eksistentiaalisen tuen tarve, esimerkiksi
• sopeutumisvaikeus (esimerkiksi lyhyt sairaushistoria)
• sosiaalisesti haastava tilanne
• suisidaalisuus, kuolintoive
• Ennakoitavissa oleva palliatiivisen sedaation tarve
• Erityishoitojen tai -toimenpiteiden tarve (esimerkiksi hengityksen tukihoito, kivun hoidon erityisongelmat ja -tekniikat)

Potilasohjaus eri palveluihin

Potilasohjaus palliatiivisen hoidon palveluihin portaittaisen mallin eri tasoilla on kuvattu taulukossa 1. Erityistason hoitoa voidaan toteuttaa polikliinisesti, kotona kotisairaalan turvin sekä palliatiivisilla- ja saatto-osastoilla. Erityistaso järjestää myös konsultaatiopalveluita. Hyvinvointialueiden ja Helsingin palliatiiviset keskukset järjestävät erityistason palvelut alueellaan ja HUS yhdessä Terhokodin kanssa vaativan erityistason palvelut koko Uudellemaalle. HUS järjestää myös palliatiivisen hoidon osalle erikoissairaanhoidon potilaista.

Alla on kuvattu eri yksiköiden toiminta ja potilasohjaus.

Polikliininen hoito

Palliatiiviset poliklinikat ovat ajanvarauspoliklinikoita, minne tullaan lääkärin lähetteellä. Poliklinikalla tehdään palliatiivisen hoidon suunnitelma sisältäen elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman. Yleisvoinnin heiketessä ja avuntarpeen lisääntyessä hoito siirtyy poliklinikalta kotisairaalaan tai osastolle.

Polikliininen seuranta toteutetaan HUSin Palliatiivisen keskuksen poliklinikalla perussairauden hoidon jatkuessa HUSissa (varhainen rinnakkainen palliatiivinen hoito).

Hoitovastuu siirtyy HVA:iden ja Helsingin poliklinikoille siirryttäessä palliatiiviseen hoitolinjaan. Helsingin ja HVA:n poliklinikan potilailla on mahdollisuus olla yhteydessä kotisairaalan sairaanhoitajiin päivystysaikaan.

Kotiin vietävät palvelut

Hyvinvointialueiden kotisairaalat vastaavat kotona tapahtuvasta palliatiivisesta hoidosta sekä kotisaattohoidosta. Terhokodin kotisairaanhoito tarjoaa kotisairaaloille tukea ja konsultaatiopalveluita tietyissä potilasryhmissä (nuoret, lapsiperheet ja ALS-potilaat).

Kotisairaalaan ohjataan potilaat, joiden hoitolinja on palliatiivinen- tai saattohoito. Tällöin sairauden jarruttavista hoidosta tai elämää ylläpitävistä hoidoista on luovuttu. Potilaat tulevat kotisairaalaan lääkärin lähetteellä pääsääntöisesti erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä, osastoilta ja kotihoidon sekä hoivayksiköiden lääkäreiden lähettämänä. Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa kotona tai asumispalveluyksikössä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Kotisairaalat myös antavat konsultaatiotukea ja myös osallistuvat kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden asukkaiden saattohoitoon.

Kotisairaaloiden potilaita varten on etukäteen suunniteltu tukiosasto mahdollista osastohoitoa varten. Tukiosastoina toimivat erityistason palliatiiviset- ja saatto-osastot sekä perustason saattohoitoyksiköt (A-taso). 

Kotisairaalassa hoidetaan myös muita kuin palliatiivisia potilaita kuten infektiopotilaita tai muita akuutisti sairastuneita potilaita, jotka tarvitsevat sairautensa hoidoksi suonensisäisen lääkityksen, nesteytyksen, verensiirtoja tai ravitsemuksen. Toiminta jakaantuu palliatiivisen ja akuuttihoidon välillä tasaisesti.

Vähäoireisia potilaita, joilla on hitaasti etenevä sairaus, voidaan palliatiivisessa vaiheessa seurata kotihoidon lääkärin toimesta.

Osassa HVA:ita on perustettu liikkuvan sairaalan (LIISA) yksiköitä tukemaan ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä päivystysaikaan. Perustason LIISA-yksiköt toimivat kiinteässä yhteistyössä kotisairaaloiden kanssa. 

Osastohoito

Potilaat tulevat osastoille heikentyneen yleistilan tai pahenevien oireiden takia hoitointerventiota ja saattohoitoa varten.  Hoitojaksot ovat pääsääntöisesti lyhyitä, korkeintaan muutaman viikon kestoisia. Pidempiaikainen hoito toteutetaan perustason osastoilla.

HVA:iden ja Helsingin palliatiivisilla ja saatto-osastoilla hoidetaan erityistason palliatiivista- ja saattohoitoa tarvitsevia potilaita. Lisäksi ne toimivat kotisairaaloiden tukiosastoina. Osa HVA:n sairaaloiden osastoista toimii A-tason saattohoitoyksikköinä, mahdollistaen osaavan osastohoidon lähellä kotia. Ne toimivat myös kotisairaalan tukiosastoina.

Terhokoti järjestää vaativan erityistason osastohoidon koko Uudellemaalle HUSin Palliatiivisen keskuksen ohjaamana.

Konsultaatiotoiminta

Palliatiiviset konsultaatiotiimit antavat konsultaatiotukea sairaaloiden osastoille. Konsultoiva tiimi, lääkäri ja sairaanhoitaja, jalkautuvat osastoille ja antavat myös puhelimitse konsultaatiotukea.

HUSin Palliatiivisen keskuksen konsultaatiotiimi vastaa HUSin Meilahden sairaaloiden, Haartmanin ja Malmin sairaaloiden HUSin osastojen ja päivystysten jalkautuvasta- ja puhelinkonsultaatiotuesta. Lisäksi HUS tarjoaa puhelinkonsultaatiotukea Etelä-Suomen lääkäreille virka-aikaan.

HVA:t vastaavat oman alueen HUSin ja HVA:n sairaaloiden jalkautuvasta- ja puhelinkonsultaatiotuesta.

HVA:n kotisairaalat tukevat kotihoitoa ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä.

HUSin ylläpitämä päivystysrinki tarjoaa puhelinkonsultaatiotukea myös Etelä-Suomen YTA:n lääkäreille. Palliatiiviset päivystysringit tarjoavat konsultaatiotukea viikonloppuisin kotisairaaloiden sekä palliatiivisten- ja saatto-osastojen sairaanhoitajille. Keski-Uudenmaan päivystysrinki Keski-Uudenmaan yksiköille ja HUSin palliatiivinen päivystysrinki Helsingin, Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan HVA:n yksiköille.

Taulukko 1. Potilasohjaus palliatiivisen hoidon palveluihin portaittaisen mallin eri tasoilla.

Taso	Yksikkö	Potilaat ja läheteindikaatiot
POLIKLINIKAT Palliatiivinen hoito ja varhainen rinnakkainen palliatiivinen tuki
B	Helsingin ja HVA palliatiiviset pkl:t	Palliatiivinen hoitolinja, ilman diagnoosirajausta
C	HUSin Palliatiivinen pkl	Syöpäkeskuksessa hoidossa olevat potilaat diagnoosivaiheen palliatiivinen tukivarhainen integroitu palliatiivinen hoito syövän hoitojen aikanaESH:ssa olevat potilaat, ilman diagnoosirajaustavarhainen integroitu palliatiivinen hoito Vaativan erityistason palliatiivista hoitoa tarvitsevat potilaat sairauden kaikissa vaiheissa, ilman diagnoosirajaustaALS-potilaat (helsinkiläiset)Keuhkon- ja sydämensiirtopotilaatNuoret potilaatLapsiperheet
KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT Palliatiivinen hoito ja kotisaattohoito
Perustaso	Kotihoito ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköt	Palliatiivisista ja saattohoitopotilaista lähete kotisairaalaanKotisairaalasta voidaan ohjata osa vähäoireisista palliatiivisista potilaista kotihoidon lääkärin seurantaan (lähete kotisairaalaan, josta tarvittaessa edelleen ohjaus)Kotihoito ja kotisairaala (lääkkeellinen hoito) toteuttavat saattohoidon yhdessäYmpärivuorokautisen hoivan asukkaiden saattohoidosta voidaan konsultoida kotisairaalaa esim. lääkehoidon toteutus (lähete kotisairaalaan)
B	Kotisairaala	Kotona asuvat potilaat, joilla palliatiivinen hoitolinjaYmpärivuorokautisen hoivan tai palveluasumisyksiköiden saattohoitopotilaat
C	Terhokodin avohoito/avohoidon konsultaatiotuki	Nuoret potilaat (~ alle 50-vuotiaat)Potilaat, joiden perheeseen kuuluu alaikäisiä lapsia ALS-potilaat
OSASTOHOITO Palliatiiviset hoitointerventiot ja saattohoito
Perustaso	HVA sairaaloiden osastot	Potilaat, joilla ei ennakoitavissa vaikeita oireitaHoito toteutuu tarvittaessa erityistason kotisairaalan tai konsultoivan tiimin tuella
A	Saattohoitoyksiköt (Itä- ja Keski-Uusimaa)	Potilaat, joilla palliatiivinen hoitolinjaToimii kotisairaalapotilaiden tukiosastonaHoito toteutuu tarvittaessa erityistason kotisairaalan tuella
B	Palliatiivinen tai saatto-osasto	Potilaat, joilla palliatiivinen hoitolinjaToimii kotisairaalapotilaiden tukiosastona
C	Terhokodin osasto	Nuoret potilaat (< 50-vuotiaat)Potilaat, joiden perheeseen kuuluu alaikäisiä ALS-potilaatVaikeasti päihderiippuvaiset potilaatPotilaat, joilla ei vielä palliatiivista hoitolinjausta, mutta erityistason palliatiivisen hoidon tarveVaativan erityistason hoitoa tarvitsevat potilaat edellyttäen palliatiivisen lääkärin tavoitettavuutta 24/7
KONSULTAATIOTUKI Palliatiivinen hoito, saattohoito, hoitolinjaus ja jatkohoidon järjestäminen
VIRKA-AIKAINEN KONSULTAATIOTUKI
B	HVA	Mobiilituki HUSin erikoissairaanhoidon sairaaloiden osastohoidossa ja päivystyksessä oleville potilaille (Jorvin, Hyvinkään, Porvoon ja Peijaksen sairaalat)Mobiilituki HVA:n sairaaloiden osastoille (Hyvinkään, Vantaan Katriinan ja Espoon sairaalat)Puhelinkonsultaatiotuki oman HVA:n lääkäreille (Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Itä-Uusimaa)
C	HUS	Mobiilituki HUSin Meilahden, Haartmanin ja Malmin sairaaloiden osastohoidossa ja päivystyksessä olevat potilaatPuhelinkonsultaatiotuki Etelä-Suomen YTA:n lääkäreille
PÄIVYSTYSAIKAINEN KONSULTAATIOTUKI
B	Keski-Uudenmaan palliatiivinen päivystys	Keski-Uudenmaan kotisairaalan ja palliatiivisen osaston henkilökuntaviikonloppuisin ja arkipyhinä (la-su klo 8–16)
C	HUSin palliatiivinen päivystys	Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan kotisairaaloiden ja palliatiivisten- ja saatto-osastojen henkilökunta  Etelä-Suomen YTA:n lääkärit Viikonloppuisin ja arkipyhinä (la-su klo 9–17)

Palveluiden kuvaus alueittain

Kuvassa 4 on esitetty palveluiden saatavuus vuonna 2025 alueittain. Vaativan erityistason HUS ja Terhokoti palvelut sekä HVA:n ja Helsingin erityistason ja perustason palvelut on alla erikseen esitelty. Palliatiivisten keskusten tarkempi toiminnan kuvaus ja toimintaluvut on esitetty taulukossa 2 ja yhteystiedot liitteessä 1.

1. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
2. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
3. Vantaa-Keravan hyvinvointialue
4. Helsingin kaupunki
5. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
6. Päijät-Hämeen hyvinvointialue
7. Kymenlaakson hyvinvointialue
8. Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Taulukko 2. Erityistason (HVA:t ja Helsinki) ja vaativan erityistason (HUS ja Terhokoti) yksiköiden palveluiden kuvaus ja toimintaluvut 2024.

*Kotisaattohoitoja, kotisairaalakäynneistä infuusiopotilaita ja palliatiivisia potilaita erikseen, sekä kotisairaalan asumispalveluyksiköiden potilaita ei saada automaattisesti eriteltyä. Osalla alueita nämä tiedot on kerätty manuaalisesti, kyseessä on arvio, tai tieto puuttuu.

Vaativa erityistaso

HUSin Palliatiivinen keskus

HUSin Palliatiivinen keskus sijaitsee Syöpäkeskuksessa, missä on Palliatiivisen hoidon linja. Palliatiiviseen linjaan kuuluu palliatiivinen keskus ja psykososiaalisen tuen yksikkö. Keskus järjestää palliatiiviset poliklinikka-, konsultaatio- ja päivystyspalvelut. Päätös palliatiivisen osaston perustamisesta on tehty, mutta osaston avaaminen on siirtynyt. Saattokotipalvelut ostetaan Terhokodista. HUSin Palliatiivisella keskuksella ei ole kotiin vietäviä palveluita. Psykososiaalisen tuen yksikkö tarjoaa psykososiaalista keskustelutukea Syöpäkeskuksen ja Palliatiivisen keskuksen potilaille.

HUSin Palliatiivinen vastaanotto

HUSin Palliatiivisen keskuksen vastaanotto toimii viitenä päivänä viikossa. Se tarjoaa palliatiivista hoitoa erikoissairaanhoidon potilaille, mukaan lukien varhainen rinnakkainen palliatiivinen hoito perussairauden hoidon rinnalla sekä vaativan erityistason palliatiivista hoitoa HUS-yhtymän alueen potilaille. HUSin Palliatiivinen keskus vastaa palliatiiviseen jatkohoitoon ohjauksesta perussairauden hoidon päättyessä HUSissa palliatiivisen palveluketjun mukaisesti.

Konsultaatiopalvelut

HUSin Palliatiivinen keskus tarjoaa viitenä päivänä viikossa puhelinkonsultaatiopalvelua HUS-yhtymän alueen lääkäreille sekä sairaanhoitajan ja lääkärin konsultaatiopalvelut palliatiivisesta hoidosta HUSin Meilahden alueen kliinisille laitoksille ja Malmin sekä Haartmanin sairaalan HUSin osastoille, ja osallistuu saattohoitojen toteutukseen.

HUS ylläpitää vapaamuotoista puhelinpäivystysrinkiä viikonloppuisin (lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9–17). Puhelinkonsultaatiotuki on tarkoitettu HUS-kuntayhtymän lääkäreille ja Helsingin, LUVN:n ja VAKEn HVA:iden erityistason palliatiivisten yksiköiden sairaanhoitajille. Puhelinpäivystysrinkiin osallistuu myös Helsingin, LUVN:n ja VAKEn lääkäreitä.

Osastotoiminta

Palliatiivisen keskuksen käytettävissä on 4–6 osastopaikkaa Syöpäkeskuksen osastoilta palliatiivisia osastohoitointerventioita tarvitseville syöpäpotilaille, mutta paikat eivät täytä vaativan erityistason kriteereitä. 

Psykososiaalisen tuen yksikkö

HUSin Palliatiivisessa keskuksessa on psykososiaalisen tuen yksikkö, missä työskentelee viisi psykologia ja osa-aikainen psykiatri. Psykososiaalisen tuen yksikkö palvelee koko Syöpäkeskusta mukaan lukien Palliatiivinen keskus. HUSin Palliatiivisessa keskuksessa on erillinen prosessi lapsiperheiden tukemiseksi. Lapsiperheet käsitellään moniammatillisessa meetingissä.

Terhokoti

Terhokoti on Terho-säätiön ylläpitämä saattokoti, missä on 15-paikkainen saattokoti ja kotisairaanhoito.

Terhokoti on erikoistunut tarjoamaan tukea nuorille potilaille, perheille, mihin kuuluu alaikäisiä lapsia tai nuoria, ja ALS-potilaille, sekä potilaille, joilla on vaativan erityistason palliatiivisen hoidon tarve kuten vaikeasti päihderiippuvaisilla.

Saattokoti

Terhokoti tuottaa HUSille vaativan erityistason saattohoito-osastopalvelut HUS-Terho sopimuksella. HUSin Palliatiivinen keskus myöntää maksusitoumukset Terhokodin osastohoitoon. Terhokodissa on 24/7 palliatiivinen lääkäri tavoitettavissa.

Kotiin vietävät palvelut

Terhokodin kotisairaanhoito tarjoaa tukea HVA:n kotisairaaloille lapsiperheiden ja ALS-potilaiden hoidosta. Terhokodin kotisairaanhoito tukee helsinkiläisiä potilaita. HVA:lle Terhokoti tarjoaa ALS-potilaiden ja lapsiperheiden konsultoivan sairaanhoitajan palveluita. Terhokodin kotisairaanhoitoon haetaan maksusitoumus Helsingin kaupungilta ja konsultoivan sairaanhoitajan palveluihin HVA:lta.

Taulukko 3. Vaativan erityistason palvelut (HUSin Palliatiivinen keskus ja Terhokoti)

Yksikkö	Sijainti	Toiminta-aika	Potilaat/potilasohjaus
Palliatiivinen vastaanotto	Syöpäkeskus	joka arkipäivä	Diagnoosivaiheen potilaatRinnakkainen palliatiivinen seurantaPalliatiivinen hoitolinja
Konsultaatiotiimi	Mobiilituki: Meilahti, Malmin ja Haartmanin sairaalat puhelinkonsultaatiot	joka arkipäivä
Palliatiivinen/saatto-osasto	Terhokoti		Palliatiivinen hoitolinjaPotilaat, joilla hoitolinja avoin
Kotisairaala	Terhokodin konsultaatiotuki HVA:n ja Helsingin kotisairaaloille		Palliatiivinen hoitolinjaPalveluasumisyksiköiden saattohoitopotilaat

HUSin Palliatiivisen keskuksen ja Terhokodin yhteystiedot liitteessä 1.

Hyvinvointialueiden ja Helsingin palliatiiviset keskukset

Kaikilla HVA:illa on palliatiiviset keskukset ja Helsingissä vastaavat palvelut ovat keskitetty samaan organisaatioon. Kaikilla HVA:illa ja Helsingillä toimii palliatiiviset poliklinikat ja alueen kattavat kotisairaalaverkostot. Palliatiiviset osastot ovat yhtä lukuun ottamatta kaikilla alueilla ja konsultaatiotoimintaa lähes kaikissa HUS sairaaloilla, mutta vaihtelevasti HVA:iden sairaaloissa. Palliatiivisten keskusten henkilökunta on moniammatillinen. Tiimiin kuuluu lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi psykologeja tai psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä sekä teologi.

Hyvinvointialueiden ja Helsingin palliatiiviset keskukset vastaavat erityistason (B) palliatiivisen hoidon toteuttamisesta alueen väestölle ja vastaavat HVA:iden palliatiivisten palveluiden ja palveluketjun suunnittelusta ja koordinoinnista. Palliatiivinen hoito järjestetään yhteistyössä palliatiivisen keskuksen, alueen sairaalaosastojen, kotihoidon sekä asumispalveluyksikköjen kesken.  Keskuksista autetaan ja tuetaan muita alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä palliatiivisen ja saattohoidon toteuttamisessa. 

Helsinki

Helsingissä asuu 660 000 asukasta.

Taulukko 4. Helsingin palliatiivinen keskus

Yksikkö	Sijainti	Toiminta-aika	Potilaat/potilasohjaus
Palliatiivinen pkl	Suursuon sairaalassa	joka arkipäivä	Palliatiivinen hoitolinja
Konsultaatiotiimi	Konsultaatiotuki HUS konsultilta	joka arkipäivä
Palliatiivinen/saatto-osasto	Suursuon sairaalassa os 21 ja 11		Palliatiivinen hoitolinjaKotisairaalapotilaiden tukiosasto
Kotisairaala	Eteläinen, Itä ja Pohjoinen toimipisteet	24/7	Palliatiivinen hoitolinjaPalveluasumisyksiköiden saattohoitopotilaat

Helsingin palliatiivisen keskuksen yhteystiedot liitteessä 1.

Helsingin palliatiivinen poliklinikka

Helsingin Suursuon sairaalassa toimii viitenä päivänä viikossa palliatiivinen lähetepoliklinikka. Poliklinikka palvelee palliatiivisessa hoidossa olevia potilaita (palliatiivinen hoitolinja). Poliklinikan potilailla on päivystysaikana mahdollisuus olla yhteydessä Helsingin kotisairaalaan 24/7.

Helsingin konsultaatiotoiminta

Helsingillä ei ole mobiileja konsultaatiotiimejä Helsingin sairaaloissa eikä konsulttipuhelinta.

Kotisairaalasta tuetaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden potilaita palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa.

Helsingin palliatiivisen keskuksen lääkärit osallistuvat HUSin palliatiiviseen viikonloppupäivystysrinkiin. Palliatiivisen hoidon erityistason yksiköt ja Helsingin lääkärit voivat viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–17 konsultoida HUSin palliatiivisen päivystysringin päivystäjää.

Helsingin palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osastot

Helsingillä on yhteensä 43 palliatiivista tai saatto-osastopaikkaa. Suursuon sairaalassa on 25-paikkainen ja 18-paikkainen palliatiivinen ja saattohoito-osasto. Osastot toimivat kotisairaalan tukiosastoina. Helsingillä ei ole muilla osastoilla erillisiä saattopaikkoja tai -yksiköitä, mutta Helsingin Seniorisäätiön hoitokoti Pakilakodissa toimii perustason 13-paikkainen palliatiivinen-/saattohoito-osasto.

Helsingin kotisairaala

Helsingissä toimii koko alueen kattava 24/7 kotisairaala, jossa on kolme toimipistettä eri puolilla Helsinkiä (Etelä, Itä, Pohjoinen). Kotisairaaloiden tukiosastoina ovat Suursuon erityistason palliatiivinen- ja saatto-osastot. Sairaanhoitajat ovat tavoitettavissa ja tekevät kotikäyntejä 24/7 ja lääkärit virka-aikaan. Kotisairaalan toimenkuva on jakaantunut palliatiivisen ja saattohoidon sekä muun kotisairaalatoiminnan kanssa melko tasan. Kotisairaalat osallistuvat myös palveluasumisen piirissä kuolevien potilaiden saattohoitoon. Lisäksi kotisairaalan palvelun piiriin kuuluu poliklinikkapotilaita ns. soittolistalla. He voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä kotisairaalaan päivystysaikana.

Perustason palliatiiviset palvelut

Perustason palliatiivista hoitoa tarjotaan kotona asuville kotihoidon kautta. Kotihoidon lääkäreistä osalla on palliatiivista erityispätevyyttä. Sairaalaosastoilla ja ympärivuorokauden hoivassa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen kuuluu yksiköiden perustehtäviin. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta. Helsingin Seniorisäätiön hoitokoti Pakilakodissa toimii 13-paikkainen palliatiivinen-/saattohoito-osasto. Tarvittaessa voidaan lähetteellä pyytää kotisairaalan konsultaatiotukea kotihoidon potilaille ja hoitokodeissa asuville.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (LUVN)

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella asuu noin 475 000 asukasta. Heistä noin 300 000 asuu Espoossa ja noin 175 000 muualla hyvinvointialueella. Maantieteellisesti alue kattaa Espoon, Kirkkonummen, Lohjan, Vihdin, Siuntion, Karkkilan, Raaseporin sekä Hangon alueet.

Länsi-Uudenmaan palliatiivisen keskuksen ja kotisairaalan toimipisteet ovat Espoossa, Lohjalla ja Raaseporissa. (Taulukko 2)

Taulukko 5. Länsi-Uudenmaan palliatiivinen keskus

Yksikkö	Sijainti	Toiminta-aika	Potilaat/potilasohjaus
Palliatiivinen pkl	Espoon, Lohjan ja Raaseporin sairaaloissa	joka arkipäivä	Palliatiivinen hoitolinja
Konsultaatiotiimi	Espoon ja Jorvin sairaalat	ti-to mobiilituki ma ja pe puhelintuki kotisairaalasta
Palliatiivinen/saatto-osasto	Espoon sairaalassa osastot Villa Glims ja Villa Bell		Palliatiivinen hoitolinjaKotisairaalapotilaiden tukiosasto
Kotisairaala	Espoo, Kirkkonummi, Lohja ja Raasepori toimipisteet	24/7	Palliatiivinen hoitolinjaPalveluasumisyksiköiden saattohoitopotilaat

LUVN palliatiivisen keskuksen yhteystiedot liitteessä 1.

Länsi-Uudenmaan palliatiivinen poliklinikka

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Espoon, Lohjan ja Raaseporin yksikössä toimii palliatiiviset lähetepoliklinikat arkipäivisin. Espoon sairaalan poliklinikka toimii viitenä päivänä viikossa. Lohjalla on tarpeen mukaan poliklinikkatoimintaa saatavilla päivittäin. Poliklinikka palvelee palliatiivisessa hoidossa olevia potilaita (palliatiivinen hoitolinja). Poliklinikan potilailla on päivystysaikana mahdollisuus olla yhteydessä Länsi-Uudenmaan kotisairaalaan 24/7.

Länsi-Uudenmaan palliatiivinen konsultaatiotoiminta

Espoon sairaalassa palliatiivinen konsultaatiotiimi (lääkäri ja sairaanhoitaja) toimii sekä Jorvin että Espoon sairaaloiden osastoilla kolmena päivänä viikossa (tiistaisin, keskiviikkoisin sekä torstaisin). Muina päivinä sairaanhoitajakonsultaatiotukea saa puhelimitse kotisairaalasta. Lohjalla ja Raaseporissa konsultaatiotuesta vastaa kotisairaala.

LUVN:n palliatiivisen keskuksen lääkärit osallistuvat HUSin palliatiiviseen viikonloppupäivystysrinkiin. Palliatiivisen hoidon erityistason yksiköt ja LUVN:n lääkärit voivat viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–17 konsultoida HUSin palliatiivisen päivystysringin päivystäjää.

Kotisairaalasta tuetaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden potilaita palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa.

Länsi-Uudenmaan kotisairaala

Länsi-Uudenmaalla hyvinvointialueen Palliatiivisen keskuksen ja kotisairaalan neljä kotisairaalatoimipistettä (Espoo, Kirkkonummi, Lohja ja Raasepori) kattavat koko hyvinvointialueen, jotka tarjoavat sairaanhoitajien palvelua 24/7 ja lääkärien virka-aikaan. Kotisairaaloiden tukiosastoina ovat Espoon sairaalan erityistason palliatiiviset osastot. Lohjalla ja Raaseporissa ei ole omia A- tai B-tason tukiosastopaikkoja. Kotisairaalat osallistuvat myös palveluasumisen piirissä kuolevien potilaiden saattohoitoon. Lisäksi kotisairaalan palvelun piiriin kuuluu poliklinikan potilaita ns. soittolistalla. He voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä kotisairaalaan päivystysaikana. Kotisairaalan toimenkuva on jakaantunut palliatiivisen ja saattohoidon sekä muun kotisairaalatoiminnan kanssa melko tasan.

Länsi-Uudenmaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osastot

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Palliatiivisen keskukseen ja kotisairaalaan kuuluu kaksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osastoa Espoon sairaalassa: Villa Glims ja Villa Bell. Kummallakin osastolla on 15 potilaspaikkaa. Osastot tukevat koko hyvinvointialuetta. Lohjalla ja Raaseporissa ei ole omia erityistason osastoja tai A-tason saattohoitoyksiköitä.

Perustason palliatiiviset palvelut

Kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä hoidetaan palliatiiviseen hoitoon linjattuja potilaita, joilla perussairautena on esimerkiksi muistisairaus, krooninen etenevä elinvauriosairaus kuten sydämen- tai munuaisten vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti, tai hitaasti etenevä vähäoireinen syöpä.

Kaikille säännöllistä kotihoitoa saaville potilaille on nimettynä terveysaseman tai oma kotihoidon lääkäri, jolla on käytettävissä kotisairaalan tuki. Tarvittaessa potilas voi siirtyä kotisairaalan palliatiiviseksi potilaaksi sekä siirtyä saattohoitotilanteessa tukiosastolle ilman päivystyskäyntiä.

Kotihoito ja asumispalveluyksiköt voivat myös hyödyntää Liikkuvaa Sairaalaa (LiiSa) potilaiden tilan akuuttiin arviointiin potilaiden voinnin äkisti muuttuessa. Hoito pyritään aina järjestämään ensisijaisesti potilaan kotiin.

Liikkuva sairaala

Länsi-Uudenmaan Liikkuva sairaala LiiSa tarjoaa tehostetussa palveluasumisessa asuville sekä kotihoidon asiakkaille diagnostiikkaa puolikiireellisissä voinnin laskuun liittyvissä kysymyksissä ja pieniä hoitoja korvaamaan päivystyskäynnin sairaalassa. Liikkuva sairaala aloittaa tarvittaessa hoidon paikan päällä. Liikkuvaan sairaalaan yhteyden ottaa aina terveydenhuollon ammattilainen. LiiSa toimii konsultaationtukena hoitavalle lääkärille, hoitovastuun säilyessä hoitavassa yksikössä (kotihoito, terveysasema, tehostettu palveluasuminen, päivystys). LiiSa-toimintaa tarjotaan ympärivuorokauden koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palveluun hyväksytyissä yksiköissä kaikkina viikonpäivinä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE)

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asukkaita on yhteensä vajaa 280 000, joista valtaosa asuu Vantaan alueella (noin 250 000).

Taulukko 6. VAKEn palliatiivinen keskus

Yksikkö	Sijainti	Toiminta-aika	Potilaat/potilasohjaus
Palliatiivinen pkl	Katriinan sairaalassa	lääkäri 2 pv/vkosairaanhoitaja joka arkipäivä	Palliatiivinen hoitolinjaRinnakkainen palliatiivinen seuranta
Konsultaatiotiimi	Peijaksen sairaala Katriinan sairaala	Peijaksen sairaalan mobiilituki 1pv/vkpuhelintuki arkisin
Palliatiivinen/saatto-osasto	Katriinan sairaalassa os 5		Palliatiivinen hoitolinjaKotisairaalapotilaiden tukiosasto
Kotisairaala	Peijaksen sairaalan toimipiste	24/7	Palliatiivinen hoitolinjaPalveluasumisyksiköiden saattohoitopotilaat

VAKEn palliatiivisen keskuksen yhteystiedot liitteessä 1.

VAKE palliatiivinen poliklinikka

VAKEn palliatiivinen poliklinikka sijaitsee Vantaalla Katriinan sairaalassa, palliatiivisen tukiosaston (osasto 5) yhteydessä. Poliklinikalla on palliatiivisen lääkärin vastaanottoja kahtena päivänä viikossa ja sairaanhoitajan vastaanotto toimii kaikkina arkipäivinä.

Lisäksi poliklinikalla toimii psykososiaalisen tuen vastaanotto, joka järjestää psykososiaalisen tuen keskustelua poliklinikalla, osastolla ja/tai potilaan kotona kahtena päivänä viikossa. Poliklinikalla tehdään myös palliatiivisia pientoimenpiteitä ja annetaan lääkeinfuusioita.

VAKE konsultaatiotoiminta

VAKEn palliatiivinen keskus tarjoaa palliatiivista konsultaatiotukea kaikille VAKEn ja HUS Peijaksen sairaalaosastoille, kotihoitoon, terveysasemille ja asumispalveluyksikköihin. VAKEn palliatiivisen keskuksen lääkärit ja sairaanhoitajat vastaavat koko hyvinvointialueen palliatiivista hoitoa koskeviin konsultaatioihin arkisin virka-aikaan puhelimitse tai kirjallisesti. Peijaksen sairaalassa VAKEn palliatiivinen konsultoiva lääkäri käy kerran viikossa. Muissa yksiköissä hoidettavien potilaiden luo järjestetään tarvittaessa konsultaatiokäyntejä.

VAKEn palliatiivisen keskuksen lääkärit osallistuvat HUSin palliatiiviseen viikonloppupäivystysrinkiin. Palliatiivisen hoidon erityistason yksiköt ja VAKEn lääkärit voivat viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–17 konsultoida HUSin palliatiivisen päivystysringin päivystäjää.

Kotisairaalasta tuetaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden potilaita palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa.

VAKE kotisairaala

VAKE kotisairaala palvelee koko Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta ympärivuorokautisesti. Sairaanhoitajat tekevät kotikäyntejä 24/7 ja lääkärit virka-aikaan. Tukiosastona toimii Katriinan sairaalan palliatiivinen osasto (os 5). Osa vähäoireisista palliatiivisista potilaista ohjautuu suoraan myös kotihoidon lääkärin seurantaan. Kotisairaalan palveluja on lähetteellä saatavilla myös kotihoitoon ja asumispalveluyksikköihin. Kotisairaalan toimenkuvaan kuuluu myös palliatiivisen ja saattohoidon lisäksi muuta kotisairaalatoimintaa kuten antibiootti-infuusiot. Toiminta on jakautunut tasaisesti näiden eri tehtävien välillä. Kotisairaalan toimipiste sijaitsevat Peijaksen sairaalassa.

VAKE palliatiivinen ja saattohoito-osasto

Erityistason palliatiivinen ja saattohoito-osasto sijaitsee Katriinan sairaalassa Vantaalla (osasto 5). Vuodepaikkoja on 17. Osastot tukevat koko hyvinvointialuetta. VAKElla ei ole erikseen A-tason saattohoitoyksiköitä.

Perustason palliatiiviset palvelut

Kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä hoidetaan palliatiiviseen hoitoon linjattuja potilaita kuten monisairaat, iäkkäät, hauraat ja paljon apua tarvitsevat potilaat, joilla perussairautena on esimerkiksi muistisairaus, krooninen etenevä elinvauriosairaus kuten sydämen- tai munuaisten vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti, tai hitaasti etenevä vähäoireinen syöpä.

Kaikille säännöllistä kotihoitoa saaville potilaille on nimettynä oma kotihoidon lääkäri, jolla on käytettävissä VAKEn palliatiivisten konsulttien ja kotisairaalan tuki. Tarvittaessa potilas voi siirtyä kotisairaalan palliatiiviseksi potilaaksi sekä siirtyä saattohoitotilanteessa tukiosastolle ilman päivystyskäyntiä.

Asumispalveluyksikön potilaille on nimetty omalääkäri, lisäksi oma lääkäripuhelinpäivystys on auki 8–22.

Kotihoito ja asumispalveluyksiköt voivat myös hyödyntää Liikkuvaa Sairaalaa (LiiSa) potilaiden tilan akuuttiin arviointiin potilaiden voinnin äkisti muuttuessa. Hoito pyritään aina järjestämään ensisijaisesti potilaan kotiin.

Perustason saattohoitoa toteutetaan perusterveydenhuollon vuodeosastoilla Katriinan sairaalassa sekä Peijaksen sairaalan ja Keravan terveyskeskuksen AKOS-osastoilla. Kaikille perustason osastoille on tarjolla VAKEn palliatiivisen keskuksen lääkäreiden ja sairaanhoitajien konsultaatiotuki. Asumispalveluyksikössä asuvan potilaan saattohoito pyritään järjestämään omaan asumispalveluyksikköön tarvittaessa kotisairaalan tuella.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote)

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on noin 200 000 asukasta. Hyvinvointialueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.

Taulukko 7. Keski-Uudenmaan palliatiivinen keskus

Yksikkö	Sijainti	Toiminta-aika	Potilaat/potilasohjaus
Palliatiivinen pkl	Hyvinkään H-sairaalassa	joka arkipäivä	Palliatiivinen hoitolinjaRinnakkainen palliatiivinen seuranta
Konsultaatiotiimi	Hyvinkään sairaalat	Mobiilituki joka arkipäiväPuhelinsairaanhoitaja 24/7
Palliatiivinen/saatto-osasto	Hyvinkään H-sairaalassa		Palliatiivinen hoitolinjaKotisairaalapotilaiden tukiosasto
Kotisairaala	Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä ja Nurmijärvi toimipisteet	24/7	Palliatiivinen hoitolinjaPalveluasumisyksiköiden saattohoitopotilaat

Keusoten palliatiivisen keskuksen yhteystiedot liitteessä 1.

Keski-Uudenmaan palliatiivinen poliklinikka

Palliatiivinen poliklinikka toimii Hyvinkään H-sairaalan 4.kerroksessa arkisin virka-aikana. Poliklinikka palvelee palliatiivisessa hoidossa olevia potilaita (palliatiivinen hoitolinja). Myös varhainen rinnakkainen seuranta sairauden varhaisemmassa vaiheessa on mahdollisia. Potilaat voivat olla puhelimitse yhteydessä sairaanhoitajaan myös virka-ajan ulkopuolella puheluiden kääntyessä palliatiiviselle osastolle.

Keski-Uudenmaan konsultaatiotoiminta

Hyvinkään sairaalassa toimii palliatiivinen konsultaatiotiimi, joka auttaa osastolla hoidettavien palliatiivisten ja saattohoitopotilaiden hoidossa sekä koordinoi potilaiden jatkohoitoa.  Se toteutetaan sairaanhoitaja -lääkäri työparina. Konsultaatiot eivät ole päivystyksellistä toimintaa vaan tarkoitus on aina ennakoida tilanteita. Käynnit osastolla pyritään järjestämään parin arkipäivän sisällä.

Vuodeosastotiimi toimii myös alueen konsultaatiotukena 24/7 koko hyvinvointialueen yksiköille (virka-aikaan lääkäri ja sairaanhoitajat, päivystysaikaan sairaanhoitajat).

Keski-Uudenmaan palliatiivisen hoidon erityistason yksiköille on järjestetty päivystysaikainen puhelinkonsultaatiotuki viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8–16. Keski-Uudenmaan lääkärit voivat viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–17 konsultoida HUSin palliatiivisen päivystysringin päivystäjää.

Kotisairaalasta tuetaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden potilaita palliatii-visessa hoidossa ja saattohoidossa.

Keski-Uudenmaan kotisairaala

Keski-Uudellamaalla toimii ympärivuorokautinen kotisairaala, joka mahdollistaa myös kotisaattohoidon. Kotisairaala toimii alueellisesti neljästä toimipisteestä (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä ja Nurmijärvi).  Kotisairaalaan tullaan lääkärin lähetteellä ja kyse on sairaalatasoisesta hoidosta kotona. Tukiosaston toimivat HVA:n akuuttivuodeosastot ja palliatiivinen osasto Hyvinkäällä. Kotisairaalat toimivat myös konsultaatioapuna ja tukena palveluasumisen piirissä olevien potilaiden saattohoidossa.

Keski-Uudenmaan palliatiivinen osasto

Hyvinkään H-sairaalassa sijaitsee Keusoten 8-paikkainen erityistason palliatiivinen osasto. Siellä hoidetaan kaikkia hyvinvointialueen erityistason hoitoa tarvitsevia potilaita.

Perustason palliatiiviset palvelut

Perustason palliatiiviset palvelut pyritään toteuttamaan asukkaan omassa kodissa joko kotihoidon tai palveluasumisen turvin. Konsultaatiotuki kotihoidon ja asumispalvelujen hoitohenkilökunnalle 24/7 on järjestetty palliatiivisen poliklinikan ja osaston tarjoamana. Tarvittaessa voidaan pyytää jalkautuvaa kotisairaalan konsultaatiotukea kotihoidon potilaille ja palveluasumisyksiköissä asuville.  

Saattohoitoa toteutetaan kaikilla alueen akuuttiosastoilla. Keusoten alueella on neljä eri toimipistettä, ja ne sijaitsevat Hyvinkään sairaalan yhteydessä olevassa H-sairaalassa, Järvenpään JUST:ssa, Mäntsälän terveysasemalla ja Nurmijärven Kirkonkylän terveysasemalla.

Liikkuva sairaala

Liikkuva sairaala on päivystyksellisiin tilanteisiin erikoistunut hoitoyksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautisesti sairaanhoitajatasoisen tuen kiireellistä arviota vaativille säännöllisen kotihoidon ja ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaille. Sairaanhoitajien käytössä on pikadiagnostiikkalaitteet asiakkaan arvioinnin tukena. Tutkimusten pohjalta tehdään tarvittavat hoidolliset ratkaisut yhteistyössä lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on noin 90 000 asukasta. Hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.

Taulukko 8. Itä-Uudenmaan palliatiivinen keskus

Yksikkö	Sijainti	Toiminta-aika	Potilaat/potilasohjaus
Palliatiivinen pkl	Porvoon sairaala	joka arkipäivä	Palliatiivinen hoitolinjaRinnakkainen palliatiivinen seuranta
Konsultaatiotiimi	Porvoon sairaala	joka arkipäivä
Palliatiivinen/saatto-osasto	Porvoon sairaala	2 erityistason osastopaikkaa	Palliatiivinen hoitolinjaKotisairaalapotilaiden tukiosasto
Kotisairaala	Porvoon toimipiste	24/7	Palliatiivinen hoitolinjaPalveluasumisyksiköiden saattohoitopotilaat

Itä-Uudenmaan palliatiivisen keskuksen yhteystiedot liitteessä 1.

Itä-Uudenmaan palliatiivinen poliklinikka

Palliatiivinen lähetepoliklinikka toimii Porvoon sairaalan tiloissa arkisin virka-aikaan. Poliklinikka palvelee palliatiivisessa hoidossa olevia potilaita (palliatiivinen hoitolinja). Myös varhainen rinnakkainen seuranta sairauden varhaisemmassa vaiheessa on mahdollista. Poliklinikan potilaille on järjestetty tarvittava kotisairaalan yhteys päivystysajalle.

Itä-Uudenmaan konsultaatiotoiminta

Palliatiivisen poliklinikan asiantuntijat tarjoavat virka-aikaan palliatiiviseen hoitoon liittyvää konsultaatioapua Porvoon sairaalan sekä HVA:n terveydenhuollon ja sosiaalitoimen eri yksiköille.

Itä-Uudenmaan lääkärit voivat viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–17 konsultoida HUSin palliatiivisen päivystysringin päivystäjää.

Kotisairaalasta tuetaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden potilaita palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa.

Itä-Uudenmaan kotisairaala

Itä-Uudellamaalla toimii koko HVA:n kattava kotisairaala. Kotisairaaloiden tukiosastoina ovat Itä-Uudenmaan sairaalan palliatiiviset paikat sekä terveyskeskussairaaloiden saattopaikat (A). Sairaanhoitajat ovat tavoitettavissa ja tekevät kotikäyntejä 24/7 ja lääkärit virka-aikaan. Kotisairaalan toimenkuva on jakaantunut palliatiivisen ja saattohoidon sekä muun kotisairaalatoiminnan kanssa melko tasan. Kotisairaalat osallistuvat myös palveluasumisen piirissä kuolevien potilaiden saattohoitoon. Lisäksi kotisairaalan palvelun piiriin kuuluu poliklinikkapotilaita, jotka voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä kotisairaalaan.

Itä-Uudenmaan osastotoiminta

Itä-Uudellamaalla ei ole erityistason palliatiivista osastoa. A-tason tukiosastotoimintaa järjestetään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen terveyskeskussairaaloiden vuodeosastojen yhteydessä. Erityistason palliatiivista tukiosastotoimintaa järjestetään Porvoon sairaalan sisätautien vuodeosastolla 3 osaston ja palliatiivisen keskuksen yhteistyönä (2 palliatiivista sairaansijaa). Hoito tukiosastolla järjestetään palliatiivisen keskuksen kautta hoidon tarpeen mukaisesti. Kotisairaalan potilailla on pääsy vuodeosastoille ympäri vuorokauden heidän hoitonsa niin vaatiessa.

Perustason palliatiiviset palvelut

Kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä hoidetaan palliatiiviseen hoitoon linjattuja potilaita kuten monisairaat, iäkkäät, hauraat ja paljon apua tarvitsevat potilaat. Tarpeen vaatiessa kotisairaala tukee näitä yksiköitä oirehoidon ja saattohoidon toteuttamisessa.

Perustason saattohoitoa toteutetaan kaikilla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Osastoille on tarjolla palliatiivisen keskuksen konsultaatiotuki. Lisäksi erikoissairaanhoidon päivystykseen jalkaudutaan tarvittaessa palliatiivisesta keskuksesta silloin kun apua tarvitaan oirehoidon toteutukseen tai hoitolinjausten suhteen. 

Liikkuva sairaala

Palliatiivisen keskuksen alaisuudessa toimii Liikkuva sairaala (LiiSa) vahvassa yhteistyössä kotisairaalan kanssa. LiiSan sairaanhoitaja suorittaa hoidon tarpeen arviointikäyntejä alueen hoivan piirissä (hoivayksikkö ja kotihoito) olevalle ikääntyvälle väestölle, heidän vointinsa akuutisti muuttuessa. LiiSan tavoitteena on mahdollistaa palveluiden piirissä olevalle väestölle nopea ja vaivaton sairaanhoito heidän kotonaan ja varjella heitä raskailta siirroilta päivystykseen, silloin kun heidän vaivansa on hoidettavissa kotona. LiiSa tukee omalta osaltaan perustason palliatiivisen hoidon toteutumista alueella. LiiSan sairaanhoitajan pyytää paikalle aina ammattilainen eli asumispalveluyksikön, kotihoidon tai päivystyksen hoitaja tai lääkäri.

Koulutustoiminta

HUSin Palliatiivisella keskuksella, Terhokodilla ja kaikilla HVA:iden ja Helsingin palliatiivisilla keskuksilla on koulutusoikeudet kouluttaa Suomen Lääkäriliiton palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä suorittavia lääkäreitä.

HUSin Palliatiivinen keskus järjestää täydennyskoulutusta kaksi tuntia viikossa ja Helsingin ja HVA:iden palliatiiviset keskukset tunnin kuukaudessa Etelä-Suomen YTA:n palliatiivisen hoidon ammattilaisille.

Helsingin yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori vastaa lääkäreiden palliatiivisen lääketieteen perusopetuksesta. Terhokoti, Helsingin, LUVN:n ja VAKEn osastot osallistuvat opetusten järjestämiseen.

HUSin Palliatiivinen keskus vastaa onkologiaan erikoistuvien lääkäreiden palliatiivisesta koulutuksesta.

Palveluiden saatavuus ja kehittämistarpeet

Palveluiden saatavuus HUS-yhtymän alueella

Erityistason palveluiden saatavuus

Erityistason palliatiivisen hoidon palvelut ovat hyvin kehittyneet viime vuosina (Kuva 5). Palliatiiviset keskukset ovat kaikilla HVA:illa. Kotisairaala ja poliklinikkatoiminta on kattavaa. Erityistason osastopaikkoja on suhteessa asukaslukuun osalla alueista vielä vähän ja konsultaatiotoiminta on puutteellisesti järjestetty. Osaamisessa on vajetta ja psykososiaalinen tuki ja vapaaehtoistyö on vielä pienimuotoista.

Taulukossa 9 on esitetty liikennevaloin arvio palveluiden nykytilasta Helsingissä ja HVA:illa.

Taulukko 9. Erityistason palliatiivisen hoidon palveluiden nykytila. Vihreä – palveluita hyvin saatavilla, keltainen – palveluita osittain saatavilla, punainen – palveluissa merkittäviä puutteita.

	Täyttää suositukset (palliatiivinen keskus, poliklinikka, osastopaikkoja 8–10 / 100 000 asukasta, kotisairaala palvelu kattaa >90 % hyvinvointialueen asukkaista – B-taso edellyttää palliatiivisenerityispätevyyden omaavaa lääkäriä, konsultaatiotiimin tuki kaikissa sairaaloissa – lääkäri ja sairaanhoitaja, psykososiaalisen tuen ammattilaiset palliatiivisessa tiimissä tai erillinen psykososiaalisen tuen yksikkö, 24/7 päivystystuki hyvinvointialueelle)
	Täyttää osin suositukset (keskus on vain virtuaalinen, kotisairaala kattavuus on 89–51 % hyvinvointialueen asukkaista, osastopaikkoja alle 8 / 100 000 asukasta, konsultaatiotuki/resurssi ei ulotu kaikkiin sairaaloihin, päivystys viikonloppuisin virka-ajalla – ei 24 h)
	Täyttää heikosti (kotisairaalan kattavuus ≤50 % hyvinvointialueen asukkaista, osastopaikkoja alle puolet suosituksesta, konsultaatiotoiminta vain sairaanhoitajien toteuttamaa, ei erillistä vakanssia psykososiaalisen tuen ammattilaisille)
	Palvelua ei ole

palvelu	Nykytila
Palliatiiviset keskukset	HUS-yhtymän alueella kaikilla HVA:illa on HVA:n palliatiivinen keskus, mikä koordinoi alueen palliatiivisen hoidon palveluita. Helsingissä ei ole varsinaista palliatiivista keskusta, mutta kaikki erityistason palliatiivisen hoidon palvelut ovat keskitetty sairaalapalveluihin.
Kotisairaala	Kotisairaalakattavuus on Helsingissä ja kaikilla HVA:illa 100 % ja palvelu on saatavilla 24/7. Kotisairaaloiden palliatiivisen hoidon toimintaosuus on merkittävä. Kotisairaalat ovat riittävän isoja, jotta osaaminen karttuu.   Systemaattinen tuki sosiaalitoimen yksiköihin kuten ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin ei vielä kaikkialla toteudu. Kotisairaalahoitojaksot alkavat osin vielä myöhään. Muita eteneviä sairauksia kuin syöpää sairastavat potilaat ovat edelleen aliedustettuina kotisairaaloissa.
PKL	Poliklinikkatoiminta on kattavaa kaikilla alueilla kattamaan syöpäpotilaiden tarpeet. Muita eteneviä sairauksia kuin syöpää sairastavat potilaat ovat edelleen aliedustettuina.
Päivystystuki	STM:n suositusten mukaan vaativan erityistason ja erityistason keskusten tulisi tarjota 24/7 päivystystuki alueen lääkäreille ja palliatiivisille toimijoille. HUS-yhtymän alueella päivystystuki on järjestetty toistaiseksi vain viikonloppuisin päiväsaikaan.
Osastot	Erityistason palliatiivisia – ja saatto-osastoja on kaikilla alueilla paitsi Itä-Uudellamaalla. Osastopaikkoja on suhteessa asukasmääriin alle suositusten. Länsi-Uudenmaan palliatiiviset osastot ovat keskittyneet Espooseen, erikoistuneet osastot puuttuvat Lohjan ja Raaseporin suunnalta.   Itä-Uudellamaalla on A-tasoisia saattopaikkoja terveyskeskussairaaloissa turvaamaan kotisairaaloiden tukiosastopaikat lähellä potilaan kotia.
Erityistyöntekijät	Palliatiivisten keskusten erityistyöntekijäpalvelut ovat hyvin järjestetty (fysioterapeutit/toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät, sairaalateologit). Psykososiaalisen tuen ammattilaisia on kaikissa palliatiivisissa keskuksissa. Toiminta on valtaosin vielä pienimuotoista.
Konsultaatiotoiminta	HUS-yhtymän kaikilla alueilla on saatavilla virka-aikana puhelinkonsultaatiotuki, mutta jalkautuva konsultaatiotoiminta on puutteellista. Jalkautuva konsultaatiotuki on pienimuotoisesti järjestetty pääasiallisesti HUSin sairaaloissa, mutta HVA:iden ja Helsingin sairaaloissa tuki on puutteellista tai kokonaan järjestämättä. Lääkäri ja sairaanhoitaja konsulttitiimejä on vain muutamalla alueella.
Vapaaehtoistyö	Vapaaehtoistyöntekijät osallistuvat kaikkien HVA:iden ja Helsingin palliatiivisten keskusten toimintaan. Toiminta on laajinta Keski-Uudellamaalla. Muualla toiminta on vielä pienimuotoista.
Potilaat	Palliatiivisten keskusten potilaista valtaosa on syöpäpotilaita. Muita kroonisia elinvauriosairauksia sairastavien potilaiden, paitsi ALS-potilaiden, palliatiivinen hoito on järjestämättä ja pääsy palveluiden piiriin on sattumanvaraista.
Osaaminen	Sairaanhoitajien koulutustaso on erittäin matala. Siinä on myös suurta alueellista vaihtelua. Keski-Uudellamaalla koulutustaso on selkeästi muita alueita parempi. Lääkäreistä suurimmalla osalla on SLL:n myöntämä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, mutta sijaisilta pätevyys usein puuttuu.

Vaativan erityistason palveluiden saatavuus

Valtioneuvoston asetuksen Erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä(582/2017, 20.12.2022/1242) mukaan HUSin Palliatiivinen keskus vastaa Etelä-Suomen YTA:n vaativan erityistason palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä (C-taso) sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden koordinoinnista.

HUS järjestää itse poliklinikka- ja konsultaatiopalvelut ja Terhokoti saattohoitopalvelut HUS-Terhokoti välisellä sopimuksella, mutta vaativan erityistason kotiin vietävät palvelut ovat järjestämättä. Samoin yliopistosairaalan palliatiivinen osasto puuttuu. Tämän takia katkeamatonta vaativan erityistason palliatiivista hoitoa esimerkiksi lapsiperheille ei voida järjestää. Taulukossa 10 on esitetty arvio vaativan erityistason palliatiivisten palveluiden nykytilasta.

Taulukko 10. Vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluiden nykytila. Vihreä – palveluita hyvin saatavilla, keltainen – palveluita osittain saatavilla, punainen – palveluissa merkittäviä puutteita.

palvelu	Nykytila
Palliatiiviset keskukset	HUSissa on Palliatiivinen keskus, mikä on oma linja Syöpäkeskuksessa. Keskuksella on ylilääkäri, mutta ei omaa hoitotyön esimiestä.
Osaaminen	Sairaanhoitajista suurella osalla on jatko-opinnot palliatiivisesta hoidosta ja lääkäreistä SLL:n myöntämä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Keskuksessa toimii Helsingin yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori. Hoitotyön kehittämisen osalta kliininen asiantuntijasairaanhoitaja puuttuu.
PKL	Poliklinikkatoiminta on kattavaa syöpäpotilaiden osalta.
Saatto-osasto	Terhosäätiö tuottaa saattohoitopalvelut HUSille erillisellä sopimuksella. Käytössä on 14 vuodepaikkaa. Kyseessä ei ole HUSin oma toiminta.
Erityistyöntekijät	Palliatiivisten keskusten erityistyöntekijäpalvelut ovat hyvin järjestetty. Kaikki erityistyöntekijät ovat saatavilla ja palliatiiviseen keskukseen kuuluu erillinen psykososiaalisen tuen yksikkö, missä työskentelee 5 psykologia ja osa-aikainen psykiatri.
Konsultaatiotoiminta	HUSin Palliatiivisessa keskuksessa toimii lääkäreistä ja sairaanhoitajista koostuva konsulttitiimi.
Päivystystuki	HUS ylläpitää päivystysrinkiä viikonloppuisin, mutta STM:n suositusten mukainen 24/7 palliatiivinen päivystystuki puuttuu.
Yliopistosairaalan palliatiivinen osasto	STM:n suositusten mukaan yliopistosairaalan palliatiivisella keskuksella tulee olla osastopaikkoja/osasto vaativan erityistason hoitointerventioita varten saattohoitoyksikön lisäksi turvaamaan laadukas palliatiivinen hoito tilanteissa missä tarvitaan erikoissairaanhoidon osaamista. Syöpäkeskukseen on päätetty perustaa 10 paikkainen palliatiivinen osasto, mutta osaston avaaminen on lykkääntynyt ja sen tulevaisuus on epävarma.
Kotisairaala	Vaativan erityistason kotiin vietävät palvelut, kuten kotisairaala, puuttuvat. Vaativan erityistason kotisairaalapalveluita tarvitaan katkeamattoman vaativan erityistason palveluiden järjestämiseksi esimerkiksi nuorille potilaille ja lapsipotilaille, sekä tarvittaessa jo syövän hoitojen aikana sairauden aiheuttaessa merkittäviä oireita ja toiminnanvajausta.
Potilaat	Palliatiivisten keskusten potilaista valtaosa on syöpäpotilaita. Muita elinvauriosairauksia sairastavien potilaiden, paitsi ALS-potilaiden, palliatiivinen hoito on järjestämättä ja pääsy palveluiden piiriin on sattumanvaraista.
Vapaaehtoistyö	Vapaaehtoistyö ei ole käynnistynyt HUSin Palliatiivisessa keskuksessa.

Perustason palliatiivinen hoito

Valta osa suomalaisista kuolee sairaaloissa (60 %) ja vanhuspalveluissa (25 %). Näistä valtaosa on perustason yksiköitä. Tieto palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarpeesta, tasosta ja osaamisesta perustason yksiköissä on vaillinaista. Yhteistyö erityistason palliatiivisten keskusten kanssa ja osallistuminen palliatiiviseen palveluketjuun on puutteellista siitäkin huolimatta, että valtaosa suomalaisista kuolee näissä yksiköissä.

 Perustason palliatiivisen hoidon ja saattohoidon haasteina ovat:

• puutteellinen osaaminen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta, kuolevan potilaan tunnistamisesta ja ennakoivan hoitosuunnitelman laatimisesta
• systemaattisen yhteistyön puuttuminen palliatiivisten erityisyksiköiden ja palveluketjun kanssa
• systemaattisen täydennyskoulutuksen puuttuminen
• palliatiivisen konsultaatiotuen puuttuminen sairaaloista
• kotisairaaloiden konsultaatiotuen sattumanvaraisuus ympärivuorokautisen hoidon ja asumispalveluiden yksiköissä
• saattohoitolääkkeiden saatavuusongelmat sosiaalitoimen yksiköissä

Yhteiset kehittämiskohteet

HUS-yhtymän alueen palliatiivisen palveluketjun keskeisimmät kehittämiskohteet:

• muiden kuin syöpäpotilaiden (krooniset keuhkosairaudet, sydämen vajaatoiminta, maksakirroosi ja munuaisten vajaatoiminta, neurologiset sairaudet muut kuin ALS) palliatiivisen hoidon tarpeen kartoittaminen ja systemaattinen ohjaus palliatiivisen hoidon palveluihin palveluketjun mukaisesti
• systemaattinen konsultaatiotuen järjestäminen HVA:iden sairaaloille ja sosiaalitoimen yksiköille HVA:iden konsultoivien tiimien ja kotisairaaloiden tuella
• vaativan erityistason kotisairaalatoiminnan käynnistäminen ja konsultaatiotoiminnan järjestäminen palvelemaan koko yhteistyöaluetta
• HUSin palliatiivisen osaston avaaminen
• sairaanhoitajien koulutustason parantaminen mahdollistamalla taloudellinen tuki jatko-opintoihin (palliatiivisen hoidon asiantuntijan erikoistumiskoulutus ERKO)
• digitaalisten palveluiden käyttöönotto (valtakunnallinen palliatiivinen digihoitopolku)
• vapaaehtoistyön organisointi ja jalkauttaminen palliatiivisiin keskuksiin
• perustason yksiköiden palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tilan selvittäminen ja osaamisen vahvistaminen systemaattisella täydennyskoulutuksella ja konsultaatiotiimien tuella

Johtopäätös

HUS-yhtymän alueen palliatiivisen palveluketjun kehittämiseksi tarvitaan yhteinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon strategia ja sen mukaiset alueelliset toimintasuunnitelmat ja vuosittaiset seurantaraportit toiminnasta.

Työryhmän jäsenet

Tiina Saarto, osastonylilääkäri, professori, HUSin Palliatiivinen keskus ja Helsingin yliopisto, pj.
Outi Akrén, ylilääkäri, linjajohtaja, HUSin Palliatiivinen keskus

Otto Melkas, ylilääkäri, Terhokoti
Mirja-Sisko Anttonen, ylihoitaja, Terhokoti

Laura Pikkarainen, johtaja ylilääkäri, Helsinki
Taina Toivanen, ylilääkäri, Helsingin kotisairaala
Päivi Konttinen, osastonhoitaja, Helsingin kotisairaala
Jessica Löf, apulaisylilääkäri, Helsingin Suursuon sairaala

Katariina Borup, ylilääkäri, Itä-Uudenmaan palliatiivinen keskus
Lotte Stenman, osastonhoitaja, Itä-Uudenmaan palliatiivinen keskus

Anni Karppila, ylilääkäri, Keski- Uudenmaan palliatiivinen keskus
Suvi Väntsi, lääkäri, Keski-Uudenmaan palliatiivinen keskus
Katja Borisov, sairaanhoitaja YAMK, Keski-Uudenmaan palliatiivinen keskus

Hanna Yli-Isotalo, Palveluyksikköpäällikkö, Geriatriset ja palliatiiviset palvelut, Länsi-Uudenmaan palliatiivinen keskus
Hanna-Riikka Lehto, ylilääkäri, Länsi-Uudenmaan palliatiivinen keskus

Kaisa Rajala, johtaja ylilääkäri, Vantaa-Keravan hyvinvointialue
Katariina Stenman, osastonhoitaja, Vantaa-Keravan hyvinvointialue
Kati Äyri, osastonhoitaja, Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Viitteet

WHPCA. Global Atlas of Palliative Care (2nd edition) 2020
https://www.palliativecare.in/wp-content/uploads/2020/10/Global-Atlas-2nd-Edition-2020.pdf

Ahtiluoto S,CarpénTP, Forsius P, et al. Utilization of specialist palliative care and other health care services at the end-of-life among head and neck cancer patients; A nationwide cohort study, submitted 2024

Saarto T, Finne-Soveri H ja asiantuntijatyöryhmät. 2019a. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa: Alueellinen kartoitus ja suositusehdotukset laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita ja raportteja 2019:14. Sosiaali- ja terveysministeriö.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4041-3

Saarto T, Finne-Soveri H ja asiantuntijatyöryhmä. 2019b. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa: Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön ra-portteja ja muistioita 2019:68. Sosiaali- ja terveysministeriö.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4126-7

Saarto T, Lyytikäinen M, Ahtiluoto S, Junttila K, Lehto J, Finne-Soveri H, Hammar T & Forsius P (2022) Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. Ohjaus 4/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-824-8

Pirita Forsius, Teija Hammar. Palliatiivisen hoidon palveluiden tuottaminen ja laadun parantaminen -ohjelma (FinPall) Hankkeiden loppuraportti palliatiivisen hoidon kehittämisestä vuosina 2021–2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2025 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150875/URN_ISBN_978-952-408-458-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y